Hänen mukaansa pakkolakiesityksessä ei ole riittävästi arvioitu niistä aiheutuvia kustannusvaikutuksia ja hyötyjä, palkkatasa-arvoa tai työllisyysvaikutuksia.
– Työntekijät, etenkin valtiolla ja pitkälti valtion rahoituksella toimivissa yliopistoissa ja Kelassa ovat jo osuutensa tehneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, Niko Simola sanoi Pardian edustajakokouksessa maanantaina Helsingissä.
– Valtion henkilöstö on jo useiden maamme hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Henkilöstö on myös ollut halukas kehittämään ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi.
Simola muistuttaa, että valtiolla on työmarkkinasektoreista käytössä eniten työaikajoustoja, joten valtion henkilöstö on ollut valmis sopeutumaan muuttuneeseen työelämään.
– Aitoa tuottavuuden kehitystä on saavutettavissa nimenomaan uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia hyötyjä ei saavuteta.
Simolan mukaan lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti.
– Myös tasa-arvonäkökulmasta naisvaltaiseen julkiseen sektoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat kestämättömiä, hän sanoo.
Pardian mukaan esitetyt leikkaukset vähentävät esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalta pitkän loman ansainneelta pardialaiselta työntekijältä vuositasolla 1 700 euroa. Jos mukaan lasketaan vuosiloman lyhennys laskennallisena menetyksenä, on menetys yhteensä 2 700 euroa.
– Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös noin 2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla. Hallituksen esityksessä olevat arviot työpaikkojen lisääntymisestä ovat täysin vailla pohjaa, Simola sanoo.