Oikeusministeriön lupalakimiesjärjestelmää koskevan arviomuistion odotetaan valmistuvan tammikuun loppuun mennessä, kertoo Helsingin Sanomat.
Vuoden 2014 alusta voimassa olleen lain päätavoitteena oli parantaa tavallisten ihmisten oikeusturvaa. Lain puitteissa ainoastaan asianajaja, lupalakimies tai julkinen oikeusavustaja on saanut toimia avustajana oikeudenkäynnissä.
Lain esitöiden mukaan lupalakimiehen luvan epäämiseen perusteeksi kelpaava sopimattomuus voi liittyä päihde- tai mielenterveysongelmiin, ylivelkaisuuteen tai tuomioistuimen määräämiin esiintymiskieltoihin. Sen sijaan ammattitaidon puutteen rooli mahdollisena sopimattomuusperusteena on epäselvä.
Vuonna 2014 Helsingin hovioikeus katsoi, että lupa piti myöntää lakimiehelle, jolta oli jouduttu useita kertoja pyytämään täydennyksiä hakemuksiin asiakirjoissa ilmenneiden vaatimusten ja niiden perusteiden puuttumisen vuoksi. Niin ikään mies saattoi merkitä todistajasta vain etunimen ja nimetä uusia todistajia valmisteluistunnon jälkeen ilman syytä.
Lupalakimiehiä valvoo Asianajajaliiton valvontalautakunta. Vuonna 2016 57 prosenttia asianajajia koskevista kanteluista ei johtanut seuraamuksiin. Lupalakimiehistä seuraamuksetta selvisi 49 prosenttia.