Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen pitää erityisen huolestuttavaa, että asekauppasopimuksen sopimuksen allekirjoittaneet tai ratifioineet valtiot tuntuvat ajattelevan voivansa jatkaa asevientiä joukoille, joiden tiedetään syyllistyneen tai mahdollistaneen sotarikoksia.
Esimerkiksi Egyptiin viedään Amnestyn mukaan pienaseita, ammuksia, panssaroituja ajoneuvoja ja poliisitarvikkeita.
– On vaikeaa ymmärtää, miten sopimuksessa mukana olevat EU-maat ovat voineet seurata Egyptin väkivaltaista sortoa ja tehdä sellaisen johtopäätöksen, että asevienti paikallisille sisäisestä turvallisuudesta vastaaville joukoille olisi asekauppasopimuksen hengen mukaista, Mehtonen kertoo Amnestyn tiedotteessa.
Ukraina myönsi toissa vuonna luvan 830 kevyen konekiväärin ja 62 raskaan konekiväärin viemiselle Etelä-Sudaniin. Viime vuoden maaliskuussa, kuusi kuukautta asekauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, Ukrainan viranomaiset antoivat vientiluvan taisteluhelikoptereiden viemiselle Etelä-Sudaniin.
Yhdysvaltain ulkoministeriö hyväksyi 24 miljardin dollarin mahdollisen sotatarvikekaupan ja logistisen tuen Saudi-Arabialle viime vuoden maaliskuussa. Britannia puolestaan hyväksyi 3,4 miljardin punnan edestä asekauppoja Saudi-Arabialle viime vuoden maaliskuun ja tämän vuoden kesäkuun välillä.
Samaan aikaan Saudi-Arabian johtama liittouma teki jatkuvasti Amnestyn mukaan umpimähkäisiä ja ylimitoitettuja ilma- ja maaiskuja siviilejä vastaan Jemenissä. Järjestö arvioi, että osa näistä iskuista saattaa olla sotarikoksia.
Osa valtioista on Amnestyn mukaan myös epäonnistunut raportoimaan aseviennistään ja -tuonnistaan sopimuksen vaatimalla tavalla. Lisäksi 27 prosenttia valtioista jätti palauttamatta asevientiä koskevan vuosiraporttinsa, joka piti antaa toukokuun loppuun mennessä.
Asekauppasopimuksessa mukana olevia valtioita ei vaadita julkaisemaan näitä vuosiraportteja. Esimerkiksi Moldova ja Slovakia ovatkin salanneet raporttinsa. Mehtosen mielestä kaikkien sopimusvaltioiden pitäisi tehdä vaaditut raportit välittömästi, julkaistava ne ja selitettävä raportoinnin viivästyminen.
Amnesty vaatii, että aseviejämaat eivät myönnä lupia asekuljetuksille ennen kuin vastaanottavat valtiot ovat antaneet laillisesti sitovat takuut siitä, että aseita käyttävät tahot kunnioittavat ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita.
Asekauppasopimukseen sitoutuneet maat kokoontuvat toista kertaa Genevessä 22.–26. elokuuta. Sopimuksen on allekirjoittanut 130 valtiota, joista 87 on ratifioinut sopimuksen Suomi mukaan lukien.
Amnesty muistuttaa, että Venäjä ja Kiina eivät ole mukana asekauppasopimuksessa. Niiden tiedetään järjestön mukaan vieneen aseita vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille tahoille.