Maanpuolustuskurssiyhdistyksen presidentinvaalipaneelissa maanantaina seitsemän presidenttiehdokasta pitivät kukin vuorollaan oman lyhyen alustuksensa, jonka jälkeen muut ehdokkaat saivat esittää asiasta kysymyksiä.
Ensin ehdokkailta kysyttiin, miten he suhtautuvat tilanteeseen, jossa Suomelta pyydetään sotilaallista apua ja on aito tappioiden vaara.
Vihreiden Pekka Haavisto huomautti, että esimerkiksi Afganistanin ISAF-rauhanturvaoperaatioissa on aito tappion vaara ja uhreja. Hänen mukaansa vastuu pitää ottaa, jos Suomen ja kansainvälisen edun katsotaan vaativan operaation lähtemistä.
Vasemmistoliiton Merja Kyllösen mukaan Suomen presidentin tärkein tehtävä on rakentaa sellaiset yhteistyövälit, ettei päädytä tähän tilanteeseen.
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö sanoi, että silloin kun on kriisi, on aina myös riski. Hän sanoi näkevänsä Suomen aprikoinnissa näissä tilanteissa vaakakupin.
– Mitä suurempi intressi Suomella on, sen suurempi riski meidän on kyettävä ottamaan. Ja päinvastoin, Sauli Niinistö sanoi.
Niinistö sanoi ehdottaneensa presidentin ja hallituksen TP-utvassa, että Suomen keskeisimpiä kärkiä tulee eurooppalaisessa keskustelussa olla nyt se, miten kukin maa ymmärtää EU:n keskinäisen avunantovelvoitteen.
– Meidän on siihen saatava konkretiaa, ainakin suullista, sanojen konkretiaa: mitä se tarkoittaa. Ja siinähän toimitaan pelkästään vastavuoroisesti. Jos olemme EU:n puitteissa vakuuttuneet että meille tulee apua, me annamme apua.
Rkp:n Nils Torvaldsin mukaan kriisin aikainen innostus laskee, kun sinkkiarkut tulevat kotiin.
Keskustan Matti Vanhanen sanoi pääministerikaudeltaan tietävänsä, miltä tuntuu vastaanottaa tieto sotilaan kuolemasta. Jos sotilaallisella toiminnalla arvioidaan tilannetta vakautettavan meidän turvaksemme, on asiaa hänen mukaansa harkittava painokkaammin.
Usea ehdokas korosti vastauksissaan, että joka tilanteessa Suomen tulee itse arvioida ja harkita apua.
Olisimme kysyttyjä
Sauli Niinistö muisteli Viron presidentti Toomas Ilveksen aikanaan sanoneen samalla paikalla Helsingin yliopiston juhlasalissa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteesta. Ilveksen mukaan se tarkoittaisi riisiä ja perunoita – ”seuraavalla reissulla hän korotti sen 10 000 litraan oliiviöljyä”.
– Jos Suomeen hyökätään, se tarkoittaa sitä, että on menossa massiivinen sota. Siinä syntyy aina liittoutumia. Suomi nähdään hyvin keskeisenä toimijana – kiitos sen, että me olemme pitäneet puolustuksemme kunnossa. Luulen että me olisimme jopa kysyttyjä, Sauli Niinistö totesi.
Pekka Haavisto kysyi Sdp:n Tuula Haataiselta, miten hän olisi suhtautunut USA-yhteistyöhön täällä vierailleelle puolustusministeri James Mattisille.
Tuula Haataisen mukaan ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja köyhyys luovat pohjaa kriiseille ja sodille, joiden vaikutukset näkyvät täällä. Hän sanoi ottavansa niitä esille.
– Tulen presidenttinä toimimaan niin, että emme näe edes sadan vuoden jänteellä minkäänlaista sotatilannetta tällä alueella, Tuula Haatainen sanoi.
Pekka Haavistolta kysyttiin, missä tilanteessa Suomi hakisi Naton jäseneksi. Haaviston mukaan yksinkertainen vastaus olisi tilanne, jossa jännitys olisi lientynyt, Venäjä aloittaisi länsisuuntauksen, Minskin sopimus olisi voimassa ja Venäjästäkin tulisi osa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria.
Nils Torvaldsin mukaan äänestäjät eivät pidä ehdollisista -isi-muodoista. Hänen mukaansa turvallisuusympäristö on jo muuttunut.
Sauli Niinistö sanoi olevan epäselvää, vaatisiko Nato-jäsenyys enemmistön vai 2/3-enemmistön.
– Oletko tullut ajatelleeksi, että EU etenee puolustusyhteistyössään tietylle tasolle, jonka jälkeen, kun EU-maista suurin osa kuuluu Natoon, alkaakin tulla ”Nato-sateenvarjo” sen EU:n yhteistyön päälle? Jolloin käytännössä lähestyttäisiin jäsenyyttä. Siinä tilanteessa: irtautuisitko sekä Natosta että EU:sta, vai olisitko mukana etenemässä kohti Natoa, Sauli Niinistö pyöritteli kysymystään Pekka Haavistolle.
Matti Vanhanen kertoi saaneensa Venäjän duuman kollegaltaan ehdotuksen yhteisestä seminaarista, jossa yhtenä asiana olisi ollut ”turvallisuustilanne entisen Neuvostoliiton alueella”. Vanhanen ei ollut vastannut saamaansa ehdotukseen.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren mukaan asioista pitää puhua oikeilla nimillä.
– Tästä etupiirijaosta. Tällä hetkellä, jos me valvontakomission alta siirrymme komission alle EU:ssa, niin olemme nyt aika lailla EU:n päätösvallan alla, kun tiedämme etteivät säädöksemme voi olla ristiridassa EU:n säädösten kanssa, Laura Huhtasaari totesi.
– En käyttäisi tuota ilmaisua, Matti Vanhanen sanoi väliin.
Sotahullu kansakunta
Nils Torvalds totesi pitävänsä häiritsevänä, että Merja Kyllönen katsoo Venäjän toisaalla sekä EU:n ja Naton toisaalla olevan tasa-arvoisia – ”ja sinä viisaana naisena valitset näiden kahden riiaajan välistä”.
– Kyllä. Viisaana kainuulaisena eukkona valitsen paikkani siitä välistä. En ole hyväilemässä itää enkä länttä, olen siinä keskellä, Merja Kyllönen sanoi.
Tuula Haatainen kysyi, mikä EU:ssa on pelottavaa.
– Ei mikään muu kuin se, että meistä on tullut pikku hiljaa kasvavassa määrin sotahullu kansakunta, joka on ajamassa suurinta rauhanprojektia kohti sotilaallista liittoutumista, Merja Kyllönen totesi.
Sauli Niinistön mukaan yhteisestä puolustuksesta Ruotsin kanssa puhuttaessa käytettiin joitain varomattomia puheenvuoroja, kun liittolaisuuden solmimisesta mainittiin.
– Sulhanen tai morsian kieltäytyi. Ja sellaista operaatiota turvallisuuspolitiikassa ei pidä koskaan tehdä, että ottaa rukkaset, Niinistö huomautti.
Presidentti halusi Ahvenanmaan alkuperäisen julistuksen kaikki 11 allekirjoittajaa koolle satavuotisvuonna 2021 sitä juhlistamaan. Hänen mukaansa Suomella ja Ruotsilla on suuri intressi varjella sen ”linnoittamattomuutta”.
Niinistö mainitsi ruotsalaisesta Mikael Holmströmin kirjasta Den dolda alliansen, joka kertoo USA:n ja Ruotsin suhteista. Siinä esiintyy hänen mukaansa ajatusrakennelma, jossa ”Ruotsin puolustus alkaa jo Suomen puolelta”.
– Me olimme siinä ajattelussa eräänlainen linnan esipiha, jos näin voidaan sanoa. Nyt luulisin, että olemme enemmän linnan sisäpuolella kuin esipihalla.
Nils Torvalds sai aplodit toteamalla Merja Kyllöselle, että ”jos ei panssareita olisi ollut Karjalan kannaksella, me emme lukisi suomeksi ta ruotsiksi tässä maassa”.
– Joskus lukutaito ja panssarit kulkevat aika lailla käsi kädessä. Se että jatkuvasti nämä asetetaan vastakkain – en pidä tätä keskustelua erityisen järkevänä.
Laura Huhtasaari oli kysynyt itärajan yli tulevien pakolaisten riskiskenaariosta.
– Ristiriitojen ulkopuolella pysymistä ennen on se, että pyritään vaikuttamaan siihen, että ristiriidat ylipäätään vähenevät. Tämä vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin, niiden uskottavuuden vahvistamista, kansainvälisten järjestöjen vahvistamista – kaikkea sitä mitä et ole tainnut kannattaa, Matti Vanhanen totesi Huhtasaarelle.
LUE MYÖS:
”Ei yksinäinen susi täällä kauaa ulvo”