Panostaminen rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin vähentää energiankulutusta

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Pekka Tuominen kehitti väitöksessään menetelmän, jolla selvitetään rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalia ja arvioidaan tehokkuusparannusten talousvaikutuksia.

Pekka Tuomisen väitöskirjan Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisenergiankulutusta 5–7 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan väittelijä arvioi toimenpiteiden synnyttävän selkeän nettohyödyn.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin 20 prosentin energiansäästö oli saavutettavissa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä.

Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi olleet pitkään teollisuusmaiden keskeisimmistä energiatehokkuusparannusten kohteista. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille.

– Näin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia, väitöskirjassa todetaan.

Tuomisen kehittämällä menetelmällä voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin.

Menetelmän pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti. REMA on bottom-up-tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli.

Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyyppirakennusten käytölle.

DI, VTK Pekka Tuomisen väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa Otaniemessä 18. joulukuuta.

Mainos