Euroopan keskuspankki EKP julkaisi tiistaina luonnoksen pankkien valvontamaksua koskevaksi asetukseksi. EKP vastaa marraskuusta alkaen pankkien vakavaraisuuden valvonnasta euroalueella ja muissa Euroopan yhteiseen pankkivalvontamekanismiin osallistuvissa EU-maissa.
Siirtyminen yhteiseen valvontaan on pankkiunionikokonaisuuden ensimmäinen suuri muutos.
Euroopan keskuspankilla on oikeus periä sekä sen suoraan valvontaan siirtyviltä merkittäviltä pankeilta että kansallisen valvontaviranomaisen ensisijaisella valvontavastuulla säilyviltä pienemmiltä pankeilta vuosittaista valvontamaksua.
Suomessa EKP:n suoraan valvontaan siirtyvät Nordea Pankki Suomi, Danske Bank sekä OP-Pohjola-ryhmä. Muiden suomalaispankkien valvonnasta vastaa ensisijaisesti Finanssivalvonta.
Euroopan keskuspankin valvontamaksuasetuksella määritetään ne kriteerit, joiden perusteella EKP:n keräämät pankkikohtaiset valvontamaksut sekä valvontamaksujen kokonaismäärä määräytyvät. EKP arvioi valvontakuluikseen ensi vuodelle noin 260 miljoonaa euroa.
Pankkikohtaisen valvontamaksun määrään vaikuttavat pankin tase ja riskiprofiili. Pankkikohtaiset valvontamaksut voidaan laskea lopullisesti vasta keväällä 2015. EKP on alustavasti arvioinut, että sen suorassa valvonnassa olevien merkittävien pankkien valvontamaksut vaihtelisivat 150 000 eurosta 15 miljoonaan euroon ja välillisessä valvonnassa olevien pienempien pankkien maksut olisivat 2 000–200 000 euroa.
EKP:n valvontamaksu kerätään pankeilta kansallisen valvontamaksun lisäksi. Pankit maksavat nykyisin vuosittain Finanssivalvonnalle yhteensä noin 12,3 miljoonan euron valvontamaksua.
Siirtyminen yhteiseen valvontaan ei merkitse Finanssivalvonnan työmäärän vähentymistä kansallisella tasolla ainakaan lähivuosina. Finanssivalvonta toimii Euroopan keskuspankin kanssa läheisessä yhteistyössä avustaen sitä monella tapaa pankkien valvonnassa.
Valtiovarainministeriö seuraa valvonnan kustannusten ja valvontatehtävien jakautumista EKP:n ja Finanssivalvonnan kesken.