Pankkisektorin vakavaraisuus on Finanssivalvonnan mukaan vahva ja vakuutussektorin vakavaraisuus hyvä.
Kotimaisen pankkisektorin ydinvakavaraisuutta heikensi Nordea Pankki Suomen fuusioituminen ruotsalaiseen emoyhtiöönsä ja muuttuminen sivuliikkeeksi, minkä takia se ei enää ole mukana Suomen pankkisektorin luvuissa. Lisäksi vakavaraisuussuhdetta heikensi Euroopan keskuspankin OP Ryhmän riskipainoille asettama alaraja.
Vakavaraisuussuhdelukujen laskua loivensi joidenkin pankkien omien varojen kasvu, joka johtui pääosin karttuneista voittovaroista. Pankkisektorin määritelmä kattoi vuoden alusta lähtien myös luottolaitokset.
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhde heikkeni hieman. Heikentyminen johtui Finanssivalvonnan mukaan siitä, että rahoitussektorin omien varojen vaade kasvoi.
Työeläkesektorin eläkevarojen suhde vastuuvelkaan kasvoi hyvän sijoitustuoton tukemana. Sektori on Finanssivalvonnan mukaan lisännyt riskinottoa kasvattamalla osakesijoituksien osuutta. Tämän mahdollisti vuoden alussa voimaan tullut sääntelymuutos, joka siirtää osakeriskin aiempaa suuremmalta osin työeläkejärjestelmän yhteiselle vastuulle.
Työeläkesektorin uudessa vakavaraisuusmallissa huomioidaan nyt työeläkelaitosten koko omaisuus, kun viime vuoden lopussa voimassa olleessa vakavaraisuuslaskennassa huomioitiin vain vastuuvelan katteena olevat varat.
Työeläkesektorin ensimmäisen vuosineljänneksen 2,5 prosentin sijoitustuotto ylitti selvästi tuottovaatimuksen.
Henkivakuutussektorilla sijoitustuotteiden uusmyynti oli alkuvuonna vähäistä verrattuna aiempiin vuosiin. Vahinkovakuutusyhtiöiden maksutulo puolestaan on pysynyt ennallaan jo kolme vuotta. Sijoitustuotot olivat henkivakuutussektorilla 1,2 prosenttia ja vahinkovakuutussektorilla 1,3 prosenttia.