Finanssivalvonnan mukaan muutokset vakavaraisuussuhteissa ovat kuluvan vuoden aikana olleet pieniä.
Syyskuun lopun kokonaisvakavaraisuussuhde oli 23,1 prosenttia eli kuin vuodenvaihteessa. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde parani lievästi heinä-syyskuussa ja oli syyskuun lopussa 21,1 prosenttia. Ydinvakavaraisuussuhteen paranemisen taustalla on ollut lähinnä kertyneiden voittovarojen kasvu.
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhdeluku 1,6 säilyi heinä-syyskuussa ennallaan, mutta on heikentynyt viime vuodenvaihteesta, jolloin se oli 2,1. Syynä ovat vuoden alussa voimaan tulleet sääntelymuutokset.
Pankkien liiketulosta ovat vahvistaneet kertaluonteiset myyntivoitot, mutta kannattavuus on kuitenkin heikentynyt viime vuodesta. Finanssivalvonnan mukaan heikentyneet odotukset tuotoista ja kehityshankkeisiin liittyvät kulut luovat painetta pankkisektorin kannattavuudelle jatkossa.
Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa oleville pankeille toteutettiin alkusyksyn aikana stressitestit EBA:n stressitestin skenaarioiden ja menetelmien pohjalta. Testi kattaa vuodet 2016–2018 ja siinä oli mukana seitsemän pankkia ja ryhmittymää, joiden vakavaraisuus säilyi testissä hyvänä.
Heikon kehityksen skenaariossa ydinvakavaraisuus putosi enimmillään 17,6 prosentista 16,0 prosenttiin ja perusskenaariossa se parani.
Työeläkesektorin vakavaraisuus hyvä
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste nousi 28,2 prosenttiin kesäkuun 26 prosentista.
Riskiperusteinen vakavaraisuusasema jatkoi vahvistumistaan 2,1 tasolle, joka on korkein vakavaraisuusasema sitten kesäkuun 2015.
Työeläkesektorin vakavaraisuutta kolmannella vuosineljänneksellä vahvisti kolmen prosentin keskimääräinen sijoitustuotto.
Osakeriskin kasvu nosti vakavaraisuusrajaa edellisestä vuosineljänneksestä 13,2 prosenttiin.