Finanssiala r.y.:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muutti poliittista ja taloudellista toimintaympäristöä rajusti ympäri maailmaa.
Vaikutukset olivat erityisen suuret Euroopassa, jossa uusien kriisien ehkäisemiseksi on viety läpi valtava määrä uutta sääntelyä. Vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta vahvistettiin, riskienhallinnan roolia korostettiin ja asiakkaille luotiin uudenlaisia suojamekanismeja.
Kauppi toteaa, että niin sanotun pankkiunionin luominen oli päätöksistä ehkä merkittävin.
– Kriisi teki selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä EU:ssa ja erityisesti euroalueella. Nelisen vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Yhtenäinen valvonta on hyvä pohja vakauden menestystarinalle, Piia-Noora Kauppi kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Pankkiunionin lähtökohtana on vahvistaa eurooppalaisia pankkeja ja sen kautta koko pankkijärjestelmää.
– Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on kuitenkin vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset, Kauppi sanoo.
EU-alueen talouskasvu voidaan hänen mukaansa turvata vain tehokkailla ja monipuolisilla pääomamarkkinoilla. Erityisesti rajat ylittävän sijoitustoiminnan esteitä olisi purettava.
– Suomi on osa kansainvälistä, kilpailtua ympäristöä, halusimmepa sitä tai emme. Finanssikriisi on vain korostanut kansallisten pääomamarkkinoiden toimivuuden tärkeyttä. Ilman tehokkaita pääomamarkkinoita kansantaloutemme kärsii, Kauppi toteaa.