Tiistaina julkaistujen tuoreiden tilastojen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 9,3 prosenttia. Työttömyysasteen niin sanottu trendi eli pitkän aikavälin kehitys ilman kausivaihteluja ja satunnaista vaihtelua on Suomessa pysynyt viime huhtikuusta lähtien 9,4 prosentissa.
Danske Bankin ja Hypon ekonomistit eivät kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä sinänsä vakaalta näyttävään tilanteeseen.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki varoittaa, että viime kuukausien yt-uutiset ja talouskasvun puute viittaavat työllisyyden heikentymisen uhkaan tänä vuonna. Lisäksi hän pitää huolestuttavana erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvua viime kuukausina.
– Yli vuoden työttömänä olleita tilastoitiin syyskuussa 121 000, ja viimeksi yhtä paljon pitkäaikaistyöttömiä on ollut 1998 alussa. Pitkäaikaistyöttömyydessä on vaarana syrjäytyminen työmarkkinoilta ja se uhkaa muodostua merkittäväksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Yhä useampi tippuu ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta peruspäivärahalle, hän varoittaa Danske Bankin tiedotteessa.
Hypon ekonomisti Juhana Brotherus puolestaan arvioi, että vaikka taloudessa on havaittavissa pieniä käänteen merkkejä, on nousun vauhdittamisen eteen tehtävä lisäponnisteluja.
– Ainakaan Suomen ei itse pidä heittää itse kapuloita rattaisiin. Kotimaassa talousnäkymien yksi keskeinen riski on riitaisa työmarkkinakehitys: lakkoja ja työnsulkuja ei Suomi nyt kaipaa, hän toteaa omassa tiedotteessaan.
Brotherus kertoo olevansa kohtuullisen optimistinen niin sanotun yhteiskuntasopimuksen synnystä, mutta hivenen varautunut mahdollisen lopputuloksen kattavuudesta.
– Kiinteä valuuttakurssi yhdistettynä jäykkiin työmarkkinoihin on onneton yhdistelmä, mihin Suomessa ei ole vieläkään täysin havahduttu. Uudistamisen vaihtoehtona on pitkittynyt korkea työttömyys ja vaisu talouskasvu, Brotherus huomauttaa.
Kuoppamäki muistuttaa Suomen työttömyysasteen olleen jo kymmenisen vuotta euroalueen keskiarvoa matalampi, mutta pitää Suomen kehityksen suuntaa huolestuttavana, sillä euroalueella kokonaisuutena työttömyys on ollut laskussa yli toista vuotta, kun taas Suomessa työttömyys on hieman kasvanut. Lisäksi Suomen työttömyysaste on selvästi muita pohjoismaita korkeampi.
– Talouskasvun heikkouden ja julkisen sektorin leikkauksien vuoksi työttömyyden uhka ei ole poistunut yksityistä kulutusta jarruttavana tekijänä Suomessa, vaikka loppuvuosi olikin positiivinen yllätys, Kuoppamäki toteaa.
Lue myös:
Tammikuussa 368 100 työtöntä työnhakijaa