Nordean petosyksikön asiantuntija Sara Helin sanoo tiedotteessa, että kesän aikana on yleistynyt Suomessa uudenlainen petosmenetelmä.
– Niin sanotut turvatilipetokset ovat jo keväästä asti vaivanneet suomalaisia. Kevät ja kesä ovat tyypillisesti sellaista aikaa, jolloin rikolliset laittavat toteutukseen uusia huijaustapoja, Helin toteaa.
Turvatilipetos on yleensä kaksivaiheinen. Ensin uhri houkutellaan lähetetyn tekstiviestin avulla verkkopankkitunnuksia kyselevälle kalastelusivustolle. Sen jälkeen huijari yleensä tekeytyy pankin edustajaksi, soittaa uhrille ja ohjeistaa tätä siirtämään rahat varmuuden vuoksi ”turvatilille”.
– Tällaisessa tapauksessa soittajan antama tili on tietysti petoksentekijöiden hallinnassa. Uhria saatetaan pyytää lataamaan itselleen myös etähallintaohjelma, jonka avulla rikolliset pääsevät käsiksi uhrin mobiililaitteeseen, Helin avaa.
Nordea toteaa suomenkielisten huijaussoittojen määrän olleen kevään ja kesän aikana huomattava. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen pankissa käsiteltyjen kalastelupuheluihin liittyvien tapausten määrä on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen moninkertaistunut.
Kalastelua ei tehdä ainoastaan pankkien nimissä.
– Huijausyrityksiä tekstiviestillä ja sähköpostitse on jatkuvasti liikkeellä muun muassa verottajan, Postin, pankkien, teleoperaattoreiden, Suomi.fi-verkkopalvelun sekä maksunvälittäjien kuten MobilePayn nimissä, Helin avaa.
– Vaikka lomalla ollaankin hieman rentoutuneemmassa tilassa, on yllättävien yhteydenottojen suhteen oltava jatkuvasti valppaana, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan. Jos puhelinsoitto alkaa vaikuttaa epäilyttävältä, puhelun voi aina katkaista. Jos epäilee yllättävää viestillä tullutta maksupyyntöä, se on syytä tarkistaa vastaanottajalta itseltään tai ohjeet antaneelta henkilöltä vaikkapa puhelinsoitolla. Myös viranomaisen yhteydenoton aitouden voi aina tarkistaa viranomaiskanavien kautta, hän opastaa.