Vaikka vuosi 2020 oli isossa kuvassa huono, Säästöpankin mukaan Suomi pärjäsi paremmin kuin pelättiin. Suomen kotitalouksilla meni hyvin ja säästäminen yleistyi.
– Koko kansantalouden tasolla kotitalouksille jäi vuonna 2020 säästöön kuusi miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on enemmän kuin koskaan, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
Koronan jälkeen talous piristyy sitä mukaa, kun kotitaloudet alkavat taas kuluttaa rahojaan myös palveluihin kuten ravintoloihin, tapahtumiin ja matkoihin.
– Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse ylikuluttaa sen takia, että Suomen taloudessa menisi hyvin, Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Markus Lauri muistuttaa.
Hänen mukaansa on hyvä pohtia omaa kulutustaan.
– Kannattaa miettiä, millainen kuluttaminen lisää omaa hyvinvointia ja mitä asioita haluaa itse kulutuksellaan edistää. Millainen kuluttaminen tekee minut onnelliseksi? Myös kuluttamisella voi vaikuttaa, Mikkonen muistuttaa.
Säästämisbarometrin mukaan korona sai osan ihmisistä suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän (27 %). Markus Laurin mukaan tämä on oppi, joka on hyvä kantaa mukana jatkossakin.
– Jos varoja on kertynyt, sinulle on kertynyt taloudellista turvaa. Nyt voi sitten kuluttaa huolettomammin, kun vaan suhteuttaa sen oikein. Kertyneitä säästöjä voi ihan hyvin käyttää myös kulutukseen. Olennaista on se, että tiedät, kuinka paljon sinulle tulee ja kuinka paljon sinulta menee, Lauri tiivistää.
Oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu on yksi taloudellisen hyvinvoinnin avaimista. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen on yleensä tuottavin – ja stressittömin – vaihtoehto omaan vaurastumiseen tai puskurirahaston kerryttämiseen.
Toinen tärkeä neuvo oman taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi on ennakointi.
– Kaikki kriisit eivät aina ole koronan tapaan yhteiskunnallisia, vaan myös henkilökohtaiset kriisit kuten avioero voivat lamauttaa oman talouden. Kriisejä varten on hyvä olla olemassa puskurirahasto, Lauri toteaa.