Danske Bankin ekonomistit arvioivat Suomen talouden jäävän vielä tänä vuonna nollakasvuun, mutta ensi vuodelle he ennustavat kasvuksi 0,6 prosenttia ja sitä seuraavalle 1,1 prosenttia.
Eväät orastavaan kasvuun löytyvät katsauksen mukaan viennistä. Maailmalta tulee muutakin vetoapua, sillä investoinnit Euroopassa piristyvät ja Euroopan keskuspankki elvyttää. Lisäksi euro on heikentynyt, ja öljy on halpaa.
– Venäjää lukuun ottamatta Suomen päävientimarkkinat kasvavat kohtuullista vauhtia ja kasvu on muuttumassa investointivetoisemmaksi, kun yrityksien ja kotitalouksien patoutunut kysyntä hiljalleen purkautuu, Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen arvioi pankin tiedotteessa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi ei pysty vielä hyödyntämään kunnolla mahdollisuuksiaan.
– Valitettavasti Suomi ei yllä täysmääräisesti siihen hyvään, mihin meillä olisi mahdollisuus, rakennemuutosten ja leikkauslistojen keskellä rämpiessämme, Mikkonen toteaa.
Hallitus ajamat uudistukset näkyvät hänen mukaansa onnistuessaankin täysimittaisina vasta tulevina vuosina. Lisäksi riskinä ovat työmarkkinatilanteen kärjistyminen ja lakkoaallot, jotka vain heikentäisivät Suomen tilannetta entisestään.
Toisaalta Mikkonen painottaa, että jos uudistuksia ei viedä eteenpäin eikä kasvunäkymä kohennu, valtion velka kasvaa edelleen ja luottoluokitukset luultavasti heikentyvät.
Asuntojen hinnat ovat Suomessa polkeneet paikallaan jo muutaman vuoden ajan, mutta Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki näkee jo ensimmäisiä merkkejä markkinoiden piristymisestä.
– Tuoreet tilastot antavat ensiviitteitä siitä, että markkinat ovat hieman piristymässä, mutta lisätodisteita tästä vielä kaivataan, hän toteaa.
Kuoppamäki uskoo myös matalien korkojen ajan jatkuvan Suomessa ainakin pitkälle vuoteen 2017. Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa alhaalla, kunnes inflaatio palaa lähemmäs kahden prosentin tavoitetta.