Viidesosa Liikenneturvan heinäkuussa toteuttamaan kyselyyn vastanneista autoilijoista kertoo, että on joutunut usein jarruttamaan äkillisesti, ettei ajaisi suojatielle tulevan jalankulkijan päälle. Peräti 63 prosenttia kokee, että jalankulkijat tulevat usein suojatielle yllättäen, autoja varomatta.
– Jos koetaan, että jalankulkijat tulevat eteen yllättäen, on monesti tilannenopeutta liikaa. Mitä suuremmalla nopeudella kuljetaan, sitä vähemmän on kuljettajalla aikaa havainnoida liikennetilannetta, toteaa Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.
Suomalaiset näkevät autoilijoiden käyttäytymisessä myös positiivista. Hieman yli puolet vastaajista kokee, että autoilijat antavat hyvin tietä, kun katua ylittää suojatietä pitkin. Yli kolmasosa sanoisi autoilijoita huomaavaisiksi suojateillä.
Kaksi kolmesta suojatiellä sattuvasta kuolemantapauksesta sattuu loka- ja tammikuun välisenä pimeänä ajanjaksona. Suojatiellä loukkaantuvat ovat usein joko nuoria tai iäkkäämpiä. Kolme neljästä suojatiellä kuolleesta on yli 65-vuotias.
Laissa velvoitetaan ajoneuvon kuljettajaa antamaan esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Silti ylittäjänkin on oltava tarkkaavainen. Loikkanen muistuttaa, että etenkin lasten kanssa on hyvä kerrata tienylityksen kultaista sääntöä: molempiin suuntiin on aina katsottava ennen tien ylitystä, suojatielläkin.
– Toki ihan jokaisen on hyvä miettiä omaa liikennekäyttäytymistä ja sitä, miten itse voisi parantaa suojatieturvallisuutta, on sitten autoilijana tai jalkamiehenä liikenteessä. Suojateitä tehdään turvallisiksi yhteispelillä: vanhemmat ja koulut tukevat lasten turvallista liikkumista kasvatuksen keinoin, ja autoilijat sekä muut tiellä liikkujat taas noudattamalla liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia, Loikkanen tiivistää.
Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta YouGov Finland. Tiedot kerättiin www-kyselynä heinäkuussa. Kyselyyn osallistui yhteensä 1001 suomalaista, joista autoilijoita oli 814.