PAMin sosiaalipoliittisen asiantuntija Egëzona Kllokoqin tekemään selvitykseen vastanneista naisista peräti 60 prosenttia on harkinnut irtisanoutumista tai jopa irtisanoutunut perhesyistä aukioloaikojen vapauttamisen seurauksena.
– Erityisesti myyjät kokevat, että uudistus on vaikuttanut heidän työaikoihinsa. Ilta- yö- ja viikonlopputyöskentelyn lisääntyessä koetaan, että työ vie liikaa aikaa perhe-elämältä ja lapsilta, Kllokoqi toteaa.
Selvityksestä ilmenee, että joka neljännessä (26 %) perheessä on jouduttu järjestään lapsen hoito uudella tavalla. Vaikka kunnissa vuorohoitopaikka järjestyykin sitä tarvitseville perheille hyvin, on sen laadussa kuitenkin vielä parannettavaa.
Vuorohoito toimii silloin, kun epätyypillinen työ on suhteellisen säännöllistä ja suunniteltu pitkälle aikavälille.
– Yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti tyytymättömyytensä kunnan vuorohoitoon. Vuorohoitopaikan joustamattomuus tulee ilmi silloin, kun työajat muuttuvat nopeallakin aikataululla ja työvuorot osuvat ilta-aikaan. Monet vastaajista toivat esille, että hoitopaikka on suljettuna arkipyhinä ja myös viikonloppuisin, Kllokoqi toteaa.
Hän toivoo, että vuorohoitojärjestelmää kehitetään pikaisesti. Erityisen huolestunut Kllokoqi on kouluikäisistä pienistä lapsista, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta- ja yötyötä sekä viikonloppuja.
PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirton mukaan aukiolojen vaikutuksista työllisyyden kasvuun ole edelleenkään tarpeeksi näyttöä.
– Vähälle huomiolle jääneen työ- ja elinkeinoministeriö TEMin selvityksen mukaan näyttää siltä, ettei aukiolosääntelyn vapauttaminen ole kasvattanut kaupan alan työllisyyttä. Lisääntyvästä osa-aikaisuudesta ja määräaikaisista työsuhteista on puolestaan näyttöä ja nämä ilmiöt ovat palvelualojen työntekijöiden arjessa läsnä yhä useammin, Veirto toteaa.