Kaikki Suomen 30 suurinta kuntaa tai kaupunkia käyttävät palveluseteliä. Sitä käytetään kuitenkin vielä todella vähän. Suhteessa eniten palveluseteliä käytti viime vuonna Kotka, mutta sekin tuotti palvelusetelillä vain 3,5 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista.
Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kesällä tekemästä selvityksestä, jossa selvitettiin Suomen 30 suurimman kaupungin ja kunnan palvelusetelinkäyttöä.
– On hyvä, että hallitus lupaa ohjelmassaan käynnistää kuntien kanssa kokeilun palvelusetelijärjestelmän laajentamiseksi, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi keskiviikkona Kuntamarkkinoilla Helsingissä.
Säästö tunnistettiin, euromääriä ei
Palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei kuitenkaan osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut.
– Jotta kunta voi tuottaa sote-palveluja tehokkaasti, sen pitää tietää palvelujen tuotantokustannukset. Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen on vaikeaa, jos kustannuksia ei tiedetä, Kujala sanoi.
Säästöjä tuli myös investoinneissa ja tilakustannuksissa. Palveluseteli helpotti henkilöstön rekrytointia ja antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät myönteisenä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.
Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja.
Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista.
Huomattavia hyötyjä
Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palveluihin pääsi helpommin ja nopeammin. Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui.
Kolmanneksessa kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli kasvatti yritysten määrää. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille.
Koska hyödyt ovat kuntien vastausten perusteella selkeät ja huomattavat, palvelusetelin käyttöä kannattaa Kujalan mukaan lisätä.
– Palvelusetelin käyttöönottoa pitää helpottaa. Lisäksi kunnille pitää luoda yhteinen malli oman palvelutuotannon kustannusten laskemiseen, jotta julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon hinnat olisivat vertailukelpoisia, hän esittää.
Kujala ehdottaa myös kokeilua, jossa asiakkaalle annettaisiin oikeus hakeutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi.
– Kuntalainen voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä.
Mikä palveluseteli?
Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo.
Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa.
Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Jos palvelu on lain mukaan kuntalaiselle maksutonta, sen pitää olla maksutonta myös palvelusetelillä.