Koronakriisin vaikutukset palveluyrityksiin vaihtelevat voimakkaasti toimialoittain, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta.
Paltan ennusteen mukaan palvelualojen liikevaihto laskee kokonaisuudessaan tänä vuonna noin kuusi prosenttia viime vuodesta ja työllisyyden kasvu on heikkoa. Toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Henkilöliikenteessä ja logistiikassa tämän vuoden liikevaihto jää 16 prosenttia pakkaselle, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto kasvaa hieman.
– Matkustusrajoitukset pysäyttivät muun muassa henkilöliikenteen ja vaikeuttivat niin palvelu- kuin tavaravientiä. Kokoontumisrajoitukset peruivat tapahtumia. Toisaalta digitaalisten palveluiden ja etätöiden kannalta kriittisten tieto- ja viestintäpalveluiden kysyntä on jopa kasvanut, Paltan ekonomisti Lauri Vuori sanoo.
Alkuvuoden aikana koko yksityisten palvelualojen liikevaihto sukelsi pahimmillaan jopa 15 prosenttia. Kesällä yksityisten palveluiden elpyminen lähti varovaisesti käyntiin, mutta tuotannon menetykset ovat olleet suuria.
Vuoren mukaan koronakriisiä edeltävä taso saavutetaan aikaisintaan ensi vuoden lopulla valtaosassa palveluyrityksiä.
Myös palveluviennin arvon ennakoidaan pienenevän lähes kolmanneksella viime vuodesta. Koko viennin laskusta tämä on ennusteiden mukaan jopa yli puolet. Yhteensä palveluvienti kattaa jo kolmanneksen koko viennin arvosta, ja viennin kasvu on viime vuodet ollut pitkälti palveluiden varassa.
Joka viides palveluyritys irtisanoo
Noin joka viides palveluyritys arvioi joutuvansa irtisanomaan henkilöstöä seuraavien kuukausien aikana ja joka neljäs odottaa henkilöstömääränsä laskevan.
– Logistiikan huonoista näkymistä johtuen alalla suunnitellaan irtisanomisia nyt enemmän kuin vielä alkukesästä. Hallinto- ja tukipalvelualojen pk-yrityksissä irtisanomisia on edessä laajimmin, muun muassa matkatoimistoissa sekä vartiointialalla. Sen sijaan virkistyspalveluissa ja muissa henkilökohtaisissa palveluissa irtisanomisten todennäköisyys on pienentynyt kesäkuusta, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa toistaiseksi työllisyyttä ovat kannatelleet yrityksille myönnetyt väliaikaiset helpotukset ja kriisituet.
– Yksityiset palvelut ilman kauppaa työllistävät yli miljoona ihmistä, ja riski työllisyyden voimakkaasta laskusta on olemassa, etenkin jos talouden elpymistä ei saada käyntiin, Vuori varoittaa.
Viime vuosina 90 prosenttia uusista työpaikoista on syntynyt palvelualoille. Vuoren mukaan palvelualat ovat avainroolissa työllisyysasteen nostamisessa, ja niiden työllistämisen edellytykset on turvattava myös jatkossa.
Hän esittää paikallisen sopimisen lisäämistä lakitasolla, työttömyysturvan tason porrastamista ja sen keston lyhentämistä sekä eläkeputken ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Lisäksi Vuori toteuttaisi yleisen ansioturvan.
Pelkkä elpyminen pandemiasta ei riitä
Logistiikassa työllisten määrä tippuu ennusteen mukaan tänä vuonna yhteensä jopa 8[nbsp]000:lla ja säilyy ensi vuonna samalla tasolla. Kokonaisuudessa yksityisillä palvelualoilla työllisyys kasvaa Paltan ennusteen mukaan tänä vuonna hieman, muun muassa informaatio- ja viestintäalan sekä yritys- ja asiantuntijapalveluiden alkuvuoden hyvästä kehityksestä johtuen.
Myös eriaikainen suhdannekehitys eri toimialoilla tasaa tilannetta. Näkymät ovat kuitenkin äärimmäisen epävarmat ja riippuvat tautitilanteen kehittymisestä.
– Mikäli syksyllä koetaan kevättä vastaava toinen aalto ja rajoitustoimet, tilanne tulee olemaan merkittävästi pahempi ja edessä on palveluyritysten konkurssisuma, Vuori varoittaa.
– Suhdanne palvelualoilla oli viilenemässä jo ennen epidemiaa. Pelkkä elpyminen koronapandemiasta ei tule yksin riittämään. On entistä tärkeämpää kannustaa yrityksiä tuottavuutta kasvattaviin ja digitaalisuutta edistäviin investointeihin. Ne ovat myös avain kansainvälistymiseen, Vuori jatkaa.