Everstiluuntantti evp. Alex Vershinin arvioi Britanniassa toimivan Royal United Services Institute (RUSI) -ajatushautomon kirjoituksessaan, etteivät länsimaat ole enää varautuneet ase- ja ammustuotantonsa osalta Ukrainassa käytävän kaltaiseen sotaan. Hänen mukaansa lännessä on panostettu aseiden ja ammusten tehokkuuteen, mutta samaan aikaan karsittu niiden määrää.
Vershinin muistuttaa sodan Ukrainassa olevan skaalaltaan massiivinen. Pelkästään Ukrainan puolella taistelee hänen mukaansa noin 250 000 armeijan sotilasta ja 450 000 vasta kutsuttua nostoväen sotilasta. Nämä kaikki täytyy aseistaa, ruokkia ja huoltaa.
– Ammusten ja tarvikkeiden kulutuksesta Ukrainassa voi pitää huolta vain hyvin laaja teollinen pohja, Vershinin sanoo.
Hänen mukaansa länsimailla ei välttämättä ole tällä hetkellä teollista kapasiteettia suursotaan. Mailta puuttuvat sekä suuria määriä ammuksia tuottavat tehtaat että tehtaat jotka voisivat nopeasti muuttaa tuotantonsa tähän tarkoitukseen. Ammusten kulutus Ukrainassa on kuitenkin suurta.
– Lyhyesti sanottuna, Yhdysvaltain tykinammusten koko vuosituotanto riittäisi Ukrainassa parhaassa tapauksessa kymmenestä päivästä kahteen viikkoon.
Vastaavia haasteita on Vershinin mukaan muillakin mailla. Hänen mukaansa tuoreessa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan yhteisessä sotapelissä Britannia kulutti kriittiset kansalliset ammustarvikkeensa loppuun kahdeksassa päivässä. Samanlaisia haasteita on hänen mukaansa perinteisempien ammusten lisäksi myös esimerkiksi panssarintorjunta- ja risteilyohjusten osalta.
Vershininin mukaan länsimaiden tulisi miettiä Ukrainan sodan antamia opetuksia ja muun muassa sitä, etteivät tehokkaammat ja tarkemmat aseet välttämättä laskekaan ampumatarvikkeiden kulutusta.
– Jos autokratioiden ja demokratioiden välinen kilpailu on todella siirtynyt sotilaalliseen vaiheeseen, silloin demokratioiden arsenaalien täytyy ensin parantua radikaalisti lähestymisessään sodanajan materiaalituotantoon.
