[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”salolainen-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]– Minulla on ollut suomeksi sanottuna helvetin vaikeaa olla kokoomuksessa luonnonsuojelija. Tänä päivänä asenteet ovat muuttuneet. Nyt tullaan lyömään olalle ja sanomaan, että kuule hei – olet ollut oikeassa. Ja se on palkitsevaa.
Huhtikuun aurinko paistaa kirkkaasti. Pertti Salolainen – kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja – näyttää tietä lintubongareiden suosimalle alueelle Espoon Suomenojalla. Kaulassa roikkuvat kiikarit ja järjestelmäkamera.
– Täällä on taisteltu kovasti, hän tokaisee saman tien, kun pääsemme hiekkatielle. Salolainen on aktiivinen keskustelija myös turvallisuuspolitiikassa, muttei viittaa tässä perinteiseen sodankäyntiin vaan alueen luonnonsuojelukiistoihin.
Pertti Salolainen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan jo 1970. Kevään vaaleissa hän ei enää ollut ehdolla. Salolainen on ollut politiikassa määrätietoinen oman tiensä kulkija. Politiikkaan hän lähti mukaan vastustaakseen kommunismia ja sosialismia.
Samalla hän oli kiinnostunut luonnonsuojelusta – senaikaisesta ”pilipalihommasta” – joka miellettiin osaksi rauhanliikettä ja vasemman laidan haihattelua. Eduskunnan ”ensimmäinen vihreä”, toteaa hän itsekin. Äänensävyssä on ylpeyttä.
Vuonna 1972 Salolainen kutsui kansainvälisen luonnonsuojelusäätiön silloisen johtajan Fritz Vollmarin Suomeen. Pian tämän jälkeen Salolainen perusti WWF Suomen. Vielä samana vuonna ehdotti merikotkan suojelemiseksi työryhmää, jonka tulokset ovat osoittautuneet mullistaviksi.
Kun vielä 1970-luvun alussa merikotkille syntyi vain neljästä viiteen poikasta vuodessa, nykyisin kanta on saatu elpymään niin, että poikasia syntyy yli 400 vuodessa.
– Se on minusta Suomen luonnonsuojelun yksi kauneimpia saavutuksia.
Salolaisen näkemykseen yhtynee moni. Hän antaa haastattelua kävellessään, mutta silmät tarkkailevat jatkuvasti ympäristöä.
– Tuossa on telkän pönttö. Ja tuosta puusta tikka on nakutellut joitain toukkia, huomaatko?
Salolainen tarttuu kiikareihinsa ja pysähtyy. Hetken päästä hänen kasvonsa kirkastuvat ja niiltä kuvastuu onni. Kyllä vain – punasotka. Erittäin harvinainen. Sen metsästys on nyt määräaikaisesti kielletty.
– Aivan upeata, että niitä nyt näkyy!
Salolainen tarjoaa toimittajalle kiikareita ja kertoo samalla, miten hän oli toissa vuonna mukana tekemässä asiasta kirjallista kysymystä: Mihin toimiin hallitus on valmis ryhtymään punasotkan, tukkasotkan ja jouhisorsan rauhoittamiseksi viipymättä?
– Joo, kiitosta vaan ja hyviä eläkepäiviä, toivottaa keskustelua sivusta kuullut lintubongari.
Mistä Salolaisen rakkaus luontoon oikein kumpuaa? Hän palaa lapsuuteensa. Mainitsee kaksi asiaa.
Helsinkiläisen omakotitalon pihassa oli kanootti. Sillä hän kaverinsa kanssa meloi varhaisteininä Vanhankaupunginlahdella. Siellä oli merkittävä naurulokkiyhdyskunta. Sitä yhdessä hämmästeltiin.
Sitten oli tädin miehen kotitila Kustavin ulkosaaristossa, jossa Pertti vietti lapsena kesiään. Kalasteli kristallinkirkkaissa vesissä. Pohjakasvit olivat ”upeita” – melkein kuin koralleja. Säynäsparvet ja isot hauet loikoilivat rantavedessä.
– Innostuin valtavasti kaikesta siitä, mitä näin. Se kauneus valtasi mieleni.
Hän uskoo, että moni koululainen voisi kokea luonnossa vastaavan ”herätyksen”. Hän onkin esittänyt opetusministeri Sanni Grahn–Laasoselle (kok.), että jokaisen koululuokan pitäisi päästä kerran vuodessa luontoretkelle.
Pertti Salolainen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta korostaa olevansa panteisti. Hän kokee, että jumaluus on kaikkialla. Varsinkin täällä luonnossa aistii, miten kyse on jostain suuremmasta.
– Sellainen terve, vanha metsä – se on minun kirkkoni.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1558433363650{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”salolainen-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Joulukuussa 2017 Pertti Salolainen jätti kirjallisen kysymyksen – ei enempää eikä vähempää kuin ”maapallon tulevaisuudesta”. Aikooko hallitus ottaa johtavien asiantuntijoiden varoituksen maapallomme tulevaisuudesta tosissaan ja mitä hallitus tekee asialle niin kansallisella kuin EU-tasollakin?
Ja nyt tullaan Salolaisen ydinhuoleen. Vähättelemättä ilmastonmuutosta Salolainen on huolissaan etenkin luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, koska esimerkiksi Suomessa uhanalaisista lajeista tiedemiesten mukaan ”vähintään 74 mutta jopa 243 tulee kuolemaan sukupuuttoon” seuraavan 50 vuoden aikana.
Paljonko metsää saa hakata, kun toisessa vaakakupissa painaa suomalainen teollisuus ja toisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa olennaiset hiilinielut? Salolaista harmittaa julkisen keskustelun fokusoituminen puun määriin:
– Jos jauhetaan pelkästään ilmastonmuutoksesta, unohtuu tämä toinen puoli eli luonnon monimuotoisuus.
Salolainen korostaa, että ”vanha metsä on ainoa mahdollisuus säilyttää monia lajeja”.
– Jos tehdään avohakkuu ja sinne istutetaan metsää, ei se ole enää mikään luonnonmetsä. Sehän on puupelto.
Kymmenen vuotta voimassa olleella METSO-ohjelmalla on tähän mennessä saavutettu 60 prosenttia metsien suojelutavoitteesta. Salolainen korostaa, että Etelä-Suomessa vanhoja metsiä on suojeltu kuitenkin alle neljä prosenttia.
– Olen esittänyt, että METSO-ohjelmaan pitäisi laittaa vuosittain sata miljoonaa euroa lisää (nykyisestä 20 miljoonasta eurosta) sekä 20 miljoonaa euroa soiden suojeluun.
Salolainen sanoo ymmärtävänsä myös metsäteollisuuden ja suomalaisen elinkeinoelämän näkökulman.
– Tosiasia on kuitenkin se, että vanhojen metsien tilanne alkaa olla katastrofaalinen. Kyse on siitä, kuinka moneen sellukattilaan metsämme riittävät niin, että luonnonsuojelun kannalta välttämättömät vanhat metsät voidaan säilyttää.
Haastattelun jälkeen tuli tieto Kemin sellutehdas-hankkeesta. Salolainen sanoo, ettei halua ottaa asiaan vielä kantaa, koska ei ole paneutunut siihen riittävästi.
Kun kokoomus tammikuussa julkaisi ilmasto- ja ympäristöpoliittisen ohjelmansa, Salolainen oli paikalla ja kuvasi ohjelmaa ”historialliseksi”. Salolainen on tyytyväinen, että ympäristöarvot ovat saaneet tilaa puolueen politiikassa.
– Joka sanoo, ettei tämä ole kokoomuslaista tai porvarillista, se on yksinkertaisesti tyhmä eikä ymmärrä, mistä on kyse. Kyse on meidän kulttuuriperinnön, luonnon säilyttämisestä.
Vaalien alla keksitty ”Autot kuuluvat teille” -mainos ei kokoomuskonkaria kuitenkaan sytyttänyt.
– No sitä en oikein ymmärtänyt. Mihin ne autot sitten kuuluisivat, metsäänkö?
Kun kokoomus viime puoluekokouksessaan kutsui Salolaisen ja Maija Perhon puolueen kunniajäseniksi, Salolainen muisteli puheessaan pitkää kaarta.
Sitä, miten 1970-luvulla ”stalinistit potkivat nilkoille”, kun taas nyt eletään uusia haasteita. Salolainen ennakoi, että lähivuosina ”ympäristö- ja luonnonsuojelukysymykset nousevat suurimmiksi kysymyksiksi politiikassa”.
Perussuomalaisten nousu kertoo samalla vastareaktiosta. Iso osa kansasta vaikuttaisi kyllästyneen ”ilmastovouhotukseen”. Kertooko vastareaktio politiikan virheistä?
– Sanotaan näin, että varmasti jokaisesta puolueesta löytyy ihmisiä, joiden mielestä ilmastosta tai metsien käytöstä ei pitäisi niin paljon puhua.
Salolaisen mielestä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ”pitää vain uskoa asiaansa ja mennä jääräpäisesti eteenpäin”.
– Voin kertoa, että ei tämä ole ollut helppoa.
Salolaisen mielestä ympäristökysymyksissä ei pitäisi syyllistää kuitenkaan liikaa yksittäisiä ihmisiä. Poliitikkojen on uskallettava ottaa vastuuta. Sitten on tietysti niitä, jotka vastustavat kaikenlaista sääntelyä.
– Ja näitä on meillä omassa puolueessakin, hän toteaa ja huokaa.
Salolainen toimi aikoinaan Suomen pääneuvottelijana EU:hun liityttäessä. Hän on sittemmin kertonut, miten sai prosessin aikana tappouhkauksiakin ja joutui suojelupoliisin suojeluun.
Tänä päivänä Salolainen on monien tapaan huolissaan ääriliikkeiden noususta. Ne repivät Eurooppaa hajalle tilanteessa, jossa nyt jos koskaan pitäisi olla yhtenäinen.
– Eurooppaa haastavat toisaalla presidentti (Donald) Trumpin Yhdysvallat, toisaalla presidentti (Vladimir) Putinin Venäjä. Juuri kun Euroopan pitäisi olla yhtenäinen, brittinationalismi järjestää tällaisen brexit-shown ja rohkaisee muitakin hajaantumisilmiöitä.
Hän hämmästelee, miten EU:ta, joka on ”maailman paras rauhanliike”, pyritään heikentämään niin brittien, unkarilaisten, puolalaisten kuin italialaistenkin toimesta. Suomessakin populistien nousu näkyi vaaleissa, joissa perussuomalaiset kampanjoivat iskulauseella ”Suomi takaisin”.
– On aivan järkyttävää, kun ei ymmärretä, miten tällaisen pienen valtion kuin Suomi etu on nimenomaan se, että olemme vahvasti mukana kansainvälisissä yhteisöissä. Se, että kuulumme Euroopan unioniin, joka on meille hyvin merkittävä turvatekijä näissä maailman myrskyissä, hän puuskahtaa.
Ilmastokysymykset ja ympäristönsuojelu edellyttävät nekin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Perussuomalaiset ovat muistuttaneet, miten Suomen päästöt ovat promillen luokkaa ja perään kuuluttaneet isojen saastuttajamaiden vastuuta.
Salolaisen mielestä Suomen on oltava kuitenkin ”valistuneimmassa osassa ihmiskuntaa” tekemässä kaiken voitavansa. Samalla hän tunnustaa, ettei usko maapallon enää olevan pelastettavissa.
Salolainen pysähtyy keskelle hiekkatietä.
– No, nyt tietysti joku kysyy, miksi näiden asioiden eteen kannattaa edes ponnistella? Sen takia, että voisimme säilyttää oman arvokkuutemme ihmisinä. Jotta meillä säilyisi usko ihmisenä olemiseen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1558433644730{margin-top: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1558433653395{padding-bottom: 20px !important;}”]Pertti Salolainen harrasti nuorena poikana kilpauintia Helsingin Työväen Uimareissa. Salolaista naurattaa kysymys uimaseuran poliittisuudesta. Siihen aikaan uitiin niissä seuroissa, jotka sijaitsivat lähellä kotia.
– Ja hyvänen aika, enhän minä siellä ollut tekemässä politiikkaa, vaan uimassa nuorena poikana kilpaa![/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1558433519208{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1558433630806{padding-bottom: 20px !important;}”]
Lontoo tullut tutuksi
Pertti Salolainen (s.1940) on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. 1960-luvulla hän työskenteli BBC:n toimittajana ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtajana. Lontoon-suurlähettiläs hän oli 1996–2004. Kokoomuksen kansanedustajaksi Salolainen nousi 1970 vaaleissa. Hän on toiminut ministerinä Harri Holkerin sekä Esko Ahon hallituksissa 1987–1995. Kokoomuksen puheenjohtajana Salolainen oli 1991–1994.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]