Palvelualojen työnantajat Palta ry:n suhdannekatsauksen mukaan yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi vuoden kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Liikevaihto kasvoi lähes kaikilla toimialoilla.
Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvun ennustetaan hieman hidastuvan.
Koko vuoden aikana Palta ennustaa liikevaihdon kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Kansantalouden tasolla yksityiset palvelut tuottavat kuluvana vuonna lähes puolet Suomen bruttokansantuotteen kasvusta.
Velkaa ja veroja ei haluta lisää
Vaikka talous kasvaa, sekä kansalaiset että ekonomistit ovat Paltan teettämän kyselyn mukaan huolissaan julkisen talouden hoitamattomasta velkaongelmasta.
Valtaosa suomalaisista haluaa paikata väestörakenteen ja hitaan talouskasvun aiheuttaman ongelman työllä. Veroja tai velkaa ei haluta lisää.
Myös kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat yksimielisiä, että keskeisin keino velkaongelman hoitamiseen on työllisten määrän lisääminen, jotta veroja maksavien suomalaisten määrä kasvaa. Tarvitsemme siis lisää ihmisiä töihin.
Tilaa työn teon lisäämiselle on, sillä työpanos on Suomessa laskenut 1960-luvulta lähtien. Talouskasvu on viime vuosikymmeninä perustunut nopeaan tuottavuuskehitykseen, mikä on mahdollistanut talouden kasvun pienemmällä työpanoksella. Lähivuosina tuottavuus kasvaa hyvin hitaasti.
– Suomalaiset ovat 1960-luvulta lähtien tottuneet siihen, että talouskasvua syntyy vähemmällä työnteolla. Siksi työn tekemisen asenteiden muuttaminen on kestänyt kauan, vaikka talouden ongelmista on puhuttu kohta vuosikymmen. Nyt Suomessa päästään vihdoin saman pöydän ääreen. Kansalaiset, asiantuntijat ja päättäjät ovat samaa mieltä, että tarvitsemme lisää ihmisiä töihin, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.
– Potilas ja lääkäri ovat samaa mieltä sekä diagnoosista että hoitokeinoista. Kannattaako hoidon aloittamista lykätä? Suomalaiset ovat huolissaan ja haluavat korjata Suomen velkaongelman työllisten määrää lisäämällä. Siihen pitää antaa mahdollisuus, Paavonen jatkaa.
Suomen talous kasvaa muutamana seuraavana vuotena nopeasti. Myöhemmin työllisyys- ja tuottavuuskehitys asettavat talouskasvun ylärajan vain hieman yli prosenttiin. Työtätekevien suomalaisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Tämä kehitys kääntää julkisen sektorin velkasuhteen uudelle kasvuvaihteelle.
– Jos nykyiset hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää, mutta velkaa tai veroja ei haluta lisää, ainoa vaihtoehto lisätä tuloja on saada työelämän ulkopuolella olevia töihin ja veronmaksajiksi.
Työikäisten vuotaminen työelämän ulkopuolelle estettävä
Väestörakenteen lisäksi työmarkkinoita rasittaa Paltan mukaan kohtaanto-ongelma, joka on pahentunut jokaisessa taantumassa. Töitä Suomessa riittää, mikäli työpaikat, osaaminen ja työntekijät saadaan kohtaaman.
TE-toimistoissa on tänä vuonna ollut avoinna enemmän työpaikkoja kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1961 alkavan tilaston olemassaolon aikana. Työpaikkoja pitkiin, yli vuoden kestäviin työsuhteisiin ei ole vuodesta 2006 alkavan tilaston mukaan ollut koskaan yhtä paljon avoinna kuin tämän vuoden syyskuussa.
Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe toteaa, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on todellinen.
– Ei riitä, että kohtaanto-ongelmassa tarkastellaan vain työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaantoa. Totta kai verotuksen ja yritystukien kokonaisuus, sosiaaliturva ja työn tekemisen kannusteet sekä työnvälityspalvelut pitää uudistaa pikaisesti vauhdittamaan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja yritysten uudistumista. Lisäksi on huolehdittava ennakoivasti myös teknologiamurroksen seurauksena työpaikoilla tapahtuvasta osaamissiirtymästä ja työtehtävien muutoksista, hän sanoo.
Paltan teettämän kyselyn julkisen sektorin rahoitushaasteista teki Kantar TNS. Otos oli 1007 suomalaista.