Alle sadan euron palkankorotus lämmittää vain harvan suomalaisen mieltä, vaikka korotuksessa puhuttaisiin käteen jäävästä kuukausikorotuksesta. Iso osa suomalaisista pitää vasta useamman sadan euron korotusta tuntuvana, kertoo LähiTapiolan mielipidekysely.
Vastaajista yli 43 prosenttia katsoi tuntuvaksi nettopalkankorotukseksi 101-300 euron korotuksen.
Joka viidennen vastaajan mielestä nettopalkankorotus olisi tuntuva, jos korotus osuisi 201-300 euron välimaastoon. Työnantajan näkökulmasta kuukausikorotus tarkoittaisi selvästi suurempaa summaa. Työantajalle toivottu nettopalkankorotus voisi helposti tarkoittaa yli 500 euron lisämaksua palkkamenoihin.
– Palkkatoiveissa on monta liikkuvaa osaa. Pienemmillä tuloilla vähäisempikin lisäeuro on tuntuva parannus. Prosenttikorotusta mietittäessä inflaatio halutaan ylittää, jotta ostovoima kasvaa. Palkan ollessa korvausta vapaa-ajan menetyksestä myös työaika merkitsee. Alkaneella työmarkkinakierroksella väännetäänkin kilpailukykysopimuksen lisätuntien kohtalosta. Ja vielä tärkeämpää on, mitä työajalla saadaan aikaan eli tuottavuuskehitys vaikuttaa palkkatoiveisiin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
– Yleisin vastaus tuntuvaksi palkankorotukseksi toisi noin kymmenen prosentin lisäansiot 2500 euron kuukausittaisille nettotuloille. Tämä vastaisi nelinkertaista korotusta palkansaajien ansiotasoindeksin viimeisimpään kasvuvauhtiin verrattuna, joten vastauksissa tuntuu olevan runsaasti toivotaan, toivotaan -aineksia, Nummiaro toteaa.
Oma toimeentulo vaikuttaa selvästi ihmisten käsitykseen tuntuvasta palkankorotuksesta. Niukasti toimeentulevista, alle 20[nbsp]000 euroa vuodessa ansaitsevista peräti 65 prosenttia olisi tyytyväinen enintään 300 euron palkankorotukseen.
Suurituloisista, yli 85[nbsp]000 euroa vuodessa ansaitsevista tätä mieltä oli noin joka kolmas.
Vaikka kyse on käteen jäävästä palkasta, monelle ei riitä edes 300 euron korotus palkkaan. Peräti 11 prosenttia vastanneista haluaisi 400-500 euron korotuksen. Yhdeksän prosenttia vastanneista olisi tyytyväinen vasta 500-1[nbsp]000 euron korotukseen.
Korotus säästöön
Varsin yksimielisiä suomalaiset ovat kuitenkin siitä, että tuntuva palkankorotus pistetään säästöön. Peräti 45 prosenttia vastanneista laittaisi korotuksen säästöön tilille. Joka kolmas harkitsisi sijoittamista osakkeisiin, rahastoon tai muuhun vastaavaan.
Sen sijaan koko palkankorotuksen kuluttaminen on valtaosalle vierasta. Vain alle yksi kymmenestä voisi harkita uuden auton ostoa tai suunnitella uuden asunnon hankintaa. Myös aiempaa kalliimpaan ruokaan satsaaminen voisi tulla kyseeseen kahdeksalla prosentilla vastaajista.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1[nbsp]034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74–vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa. Tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.