Vuodenvaihteen jälkeen jatkuvasta työmarkkinakierroksesta on tulossa syksyn perusteella vaikea. Palkkapaineita on erityisesti kuntasektorilla, jonka taloustilanne on mennyt kesän jälkeen yhä heikompaan suuntaan.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta suhtautuu edelleen toiveikkaasti siihen, että työnantaja- ja palkansaajapuoli löytävät koko maan kannalta maltillisia ratkaisuja. Osapuolilla on hänen mukaansa jaettu kuva siitä, että korotusten pitäisi olla talouden kantokyvyn mukaisia.
– Nämä ovat aina vaikeita asioita, sillä työnantajat haluavat aina pitää palkkakustannukset mahdollisimman pieninä ja palkansaajien intresseissä on saada ostovoimaan korotuksia. Asetelmassa on aina tämä perusristiriita, Kaukoranta sanoo Verkkouutisille.
Kaukorannan mukaan myös palkansaajapuolella ollaan huolissaan kilpailukyvystä. Tietyn pisteen jälkeen kilpailukyvyn heikentäminen iskee myös palkansaajiin, kun työpaikat uhkaavat mennä alta.
– Nyt ei ole samanlaista kiky-kriisiä kuten viime kaudella, talouskasvu kasvaa suhteellisen normaalisti ja työmarkkinatilanne on työttömyyden ja työllisyyden näkökulmasta kohtuullisen hyvä. Pitäisi olla löydettävissä ratkaisuja, jotka huomioivat sekä kilpailukyvyn että kasvattavat ostovoimaa, Ilkka Kaukoranta sanoo.
Kovat työllisyystavoitteet
Tuore valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) perivät edelliseltä hallitukselta kovan tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta. Myös julkinen talous tulisi saada jollain keinolla tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Syksyn aikana hallituksen asettamia työllisyysryhmiä on arvosteltu hitaasta etenemisestä tai suoranaisesta viivyttelystä. Oppositiossa on lisäksi hämmästelty ensi vuoden budjettia, joka lähinnä heikentää työllisyyttä aiempaan verrattuna.
Ilkka Kaukoranta kehottaa suhtautumaan prosessiin kärsivällisesti. Hallituksen työllisyystoimien valmistelu on aikataulutettu niin, että valmista pitäisi olla vasta ensi vuoden budjettiriihessä. Tuolloin on luvattu ilmoittaa 30 000 ”päätösperäisestä” työpaikasta. Niille voi laskea työllisyysvaikutukset, vaikka muutokset eivät ole vielä astuneet voimaan.
– Toistaiseksi ei ole vielä kovin merkittäviä työllisyystoimia, jotka olisi voitu ottaa mukaan talousennusteissa, mutta se on odotusten mukaista, Kaukoranta sanoo.
Hänen mukaansa toimintaympäristöön tarvitaan mittavia muutoksia, jos tavoitteista aiotaan pitää kiinni.
– Hallituksella on iso urakka edessä, kuten olikin tiedossa alusta lähtien. Tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia. Jää nähtäväksi, mikä on se kokonaisuus, josta hallitus päättää, Ilkka Kaukoranta pohtii.
Edellisenä työministerinä toiminut Timo Harakka (sd.) piti palkkatukea ehkä merkittävimpänä työkalunaan. Työvoiman tarjontaa lisäävistä rakenneuudistuksista ei juuri puhuttu. Myös Tuula Haatainen on rajannut ulos kovina tai ”kepittävinä” pidetyt muutokset.
Ilkka Kaukorannan mukaan palkkatuella voi olla suuri potentiaali vaikeasti työllistyvien auttamisessa. Myönteinen vaikutus jää silti vähäisemmäksi kuin ilman tukea syntyneillä työpaikoilla.
– Julkisen talouden näkökulmasta palkkatuki ei ole niin suoraviivainen plussa. Se on selvästi keino tiettyyn kohderyhmään tai tavoitteeseen, ei kaikkiin sopiva yleispätevä ratkaisu, Kaukoranta sanoo.