– Mielestäni suomalaiset työmarkkinat toimivat tehokkaammin kuin kuvittelin, Mika Maliranta totesi Työpoliittisen aikakauskirjan julkaisemistilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Maliranta ja ETLA:n tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen kirjoittivat Työpoliittiseen aikakauskirjaan artikkelin ansiotasoindeksiin liittyvien keskipalkkojen antamasta palkkakehityksen harhaisesta kuvasta. Maliranta ja Kauhanen havaitsivat, että keskipalkat mittaavat työn hinnan kallistumista huonosti, koska ne eivät ota huomioon työvoiman muutoksia tai työntekijöiden siirtymistä yrityksestä ja alalta toiselle.
Siten esimerkiksi ansiotasoindeksi on voinut osoittaa, että tietyllä toimialalla palkat ovat selvästi kasvaneet vuoden aikana, vaikka ansiotason nousu olisi johtunut pelkästään siitä, että alalla on irtisanottu huomattava määrä matalapalkkaisen pään työntekijöitä.
Maliranta ja Kauhanen kehittivät tutkimuksessaan hajotelman palkkakehityksestä jakamalla palkansaajat jatkajiin, jotka ovat olleet saman yrityksen samoissa tehtävissä kahtena peräkkäisenä vuotena, sekä vaihtajiin, johon kuuluvat kaikki jäljelle jäävät. Hajotelmalla oli tarkoitus mitata, miten sellaisen henkilön palkka on muuttunut, joka on pysynyt samassa yrityksessä samoissa tehtävissä.
Palkat joustavat
Hajotelmasta selvisi muun muassa, että teollisuudessa palkat ovat kasvaneet vuositasolla keskimäärin 3,17 prosenttia kun perinteinen mittari osoittaa 3,57 prosentin palkannousua. Teollisuuden kohdalla pienempi palkannousu selittyy sillä, että työpaikkojen määrä on pienentynyt. Siksi alan sisällä keskipalkat ovat nousseet selvästi, kun korkeammin palkattujen tehtävien osuus on kasvanut pienempipalkkaisten irtisanomisten myötä. Tämä on aiheuttanut teollisuuden keskipalkkoihin selvän harhan.
Hajotelmasta selvisi myös, että rakentamisessa ja yksityisissä palveluissa palkkojen nousu on ollut selvästi suurempaa, yli neljä prosenttia vuositasolla, kuin teollisuudessa. Myös julkisissa palveluissa palkat ovat kasvaneet teollisuutta nopeammin, kun perinteinen mittari on osoittanut julkisten palveluiden palkkojen kasvaneen näistä neljästä sektorista vähiten.
Palkat joustavat paremmin suhdanteissa kuin mitä ansiotasoindeksi on antanut ymmärtää. Palkkarakenne muuttuu rakennemuutoksen myötä. Tietyillä aloilla työpaikat vähenevät ja paremmin tuottavilla aloilla ne kasvavat. Maliranta korosti, että rakennemuutos on keskeinen tekijä talouskasvun kannalta.
– Osasta ihmisistä tulee tuottavampia siksi, että siirrytään yritykseen, jossa osataan käyttää työtunti tehokkaammin, Maliranta sanoi.
Se selittää suuren osan talouskasvusta.
Maliranta huomautti, että palkkojen joustaminen on ollut noususuhdanteessa helppoa, kun on voitu tehdä maltillisia palkkasopimuksia palkanmaksuvaran kehitykseen nähden. Palkkaliukuma on huolehtinut joustavuudesta siten, että todelliset palkat ovat yritys- ja alakohtaisesti saattaneet kasvaa sopimuspalkkoja nopeammin. Nyt tilanne on siltä osin muuttunut, että palkanmaksuvara ei enää kehity niin suotuisasti, vaan kasvaa Malirannan arvion mukaan noin 0-2 prosenttia vuodessa.
– Tästä on helppo kuvitella, mitä sopimuskorotusten pitäisi olla, Maliranta totesi.