Palkat nousivat 3,5 prosenttia – reaaliansiot yhä vuoden 2021 tasolla

Ansiot nousivat nopeimmin hyvinvointialuehallinnossa: 5,9 prosenttia.
Kuvituskuva. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi 1,2 prosenttia heinä-syyskuussa. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Kuvituskuva. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi 1,2 prosenttia heinä-syyskuussa. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Kuvituskuva. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi 1,2 prosenttia heinä-syyskuussa. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Kuvituskuva. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi 1,2 prosenttia heinä-syyskuussa. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN

Palkansaajien nimelliset ansiot nousivat heinä–syyskuussa 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Reaalisesti ansiot kasvoivat 1,2 prosenttia, sillä palkkojen nousu ylitti kuluttajahintojen nousun.

Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot olivat kolmannella neljänneksellä keskimäärin noin 4 350 euroa. Ansiotason vuosikasvu on pysytellyt noin 3,5 prosentissa vuoden 2025 lopulta lähtien.

Reaaliansioiden kasvu on kuitenkin hidastunut. Vuoden 2025 lopulla reaaliansiot nousivat vielä 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, mutta inflaation kiihtyminen yli kahteen prosenttiin on sittemmin syönyt ostovoiman kasvua. Reaaliansiot olivat kolmannella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuoden 2025 lopussa.

Ansiot nousivat nopeimmin hyvinvointialuehallinnossa, jossa kasvua kertyi 5,9 prosenttia vuodentakaisesta. Paikallishallinnossa ansiot kasvoivat 5,1 prosenttia ja julkisyhteisöissä keskimäärin 4,0 prosenttia.

Hitainta ansioiden nousu oli valtion budjettitaloudessa, jossa kasvua kertyi vain 0,3 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan sektorien väliset erot johtuvat suurelta osin sopimuskorotusten erilaisesta ajoittumisesta.

Sektoreittain korkeimmat keskiansiot olivat valtionhallinnossa, jossa kuukausiansio oli runsaat 4 600 euroa. Sukupuolten palkkaero oli siellä noin 440 euroa miesten hyväksi. Suurin ero oli hyvinvointialuehallinnossa, jossa miesten keskiansio ylitti naisten keskiansion noin 760 eurolla.

– Inflaation kiihtyminen on jarruttanut, muttei pysäyttänyt palkansaajien ostovoiman paranemista. Sääli toki, että nousukärkenä toimii hyvinvointialueiden hallinto (+5,9 %), mutta kyllä yrityssektorillakin palkkakehitys on ihan kohtalaista, kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist viestipalvelu X:ssä:

– Reaalisesti ollaan vuoden 2021 keskitason tuntumassa. Työttömyyden nousu huomioiden ei ole ihme, että kulutus kasvaa edelleen hitaasti, huomauttaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen X:ssä.

Mainos