SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan voisi kuvitella, että alkava työmarkkinakierros olisi helppo, sillä jaettavaa on ja työnantajapuolella halutaan tehdä sopimukset nopeasti, jotta tuotanto ei häiriinny.
– Nyt ehkä kuitenkin näkymä on hieman toisenlainen johtuen sopimusjärjestelmän murroksesta, Jarkko Eloranta sanoi SAK:n työmarkkinaseminaarissa tänään keskiviikkona.
Metsäteollisuus sysäsi liikkeelle muutoksen irtautumalla työehtosopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus on seuraamassa sitä omalla toimintamallillaan.
– Irtautuminen valtakunnallisista sopimuksista on sen mittaluokan muutos työmarkkinatoimintaan, että kukaan ei tiedä, mihin se on päättymässä, Eloranta totesi.
Kun Metsäteollisuus ilmoitti vuosi sitten päätöksestään, se tuskin ajatteli, että sopimuskierros käydään tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt ollaan, Eloranta arvioi.
– Työnantajan papereissa ei ehkä oltu ajateltu, että ollaan näin voimakkaassa noususuhdanteessa, jolloin tietysti erilaisten työmarkkinahäiriöiden vastaanottaminen on tietysti erityisen vastenmielistä ja haitallistakin.
Eloranta arvelee, että Metsäteollisuudessa on jouduttu miettimään pelikirjaa uudelleen.
– Talous pelaa meidän puolella tässä yhteydessä.
Yleissitovuus määriteltävä uudelleen
Teknologiateollisuuden odottavaa tilannetta Eloranta luonnehti vaikeaksi.
– Vahvastihan meille on vakuuteltu, että yleissitovuus tulee säilymään ja sitä kautta työehdot laajasti suomalaiseen teknologiateollisuuteen saadaan hoidettua, mutta tähän päivään mennessä ainakaan meille ei ole tullut tietoa, kuinka laajalti yritykset ovat sinne (työehtosopimukseen) liittymässä, Eloranta kertoi.
Teknologiateollisuus on päättänyt irtautua osittain työehtosopimustoiminnasta ja yritykset voivat valita, osallistuvatko ne valtakunnalliseen työehtosopimustoimintaan.
– Jos yleissitovuutta ei saada aikaiseksi, silloin tuhansiin ja tuhansiin yrityksiin täytyy neuvotella yrityskohtaiset työehtosopimukset, Eloranta totesi.
Hän peräänkuuluttikin seminaarissa yleissitovuuden määrittelemistä uudelleen esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisen perusteella työnantajien järjestäytymisasteen sijaan.
SAK tiivistää omaa pakkaansa
SAK:n puheenjohtajan mukaan sopimusjärjestelmän murroksen seurauksena nähdään sopimuskierroksen hajautuminen. Tähän asti sopimuskierros on kestänyt puolisen vuotta. Myös sopimuskausien pituudet ovat nyt kysymysmerkki.
– Perinteistä kierrosajattelua on entistä hankalampi ajatella. Tähän liittyy keskustelu viennin avauksen roolista. Asettaako se jonkinnäköisiä merkkipaaluja? Tiedämme muista keskusjärjestöistä, että siellä ei enää tätä tunnusteta. Voisin sanoa, että kyllähän se hyvin vaikea on tunnustaa, jos hajautuminen on kovin suurta sekä ajallisesti että sopimusmäärällisesti, Eloranta sanoi.
Puheenjohtaja kertoi SAK:n tekevän yhteistä valmistelutyötä, kun hajautumista on käynnissä.
– Oman pakan tiivistäminen on tarpeen. Ylipäätään keskinäisen tiedonvaihdon koordinaatio ja sen takaaminen, että kaikille saadaan säällisiä sopimuksia on tietysti keskusjärjestön intresseissä mitä suurimmassa määrin.
Eloranta ei lähtenyt ennustamaan lakkoja tai tukilakkoja UPM:n ja Paperiliiton tilanteen vuoksi. Neuvottelut ovat hänen mukaansa ”ainakin jollakin tasolla” käynnissä.
– Se liitto, joka neuvottelee, se tekee ensimmäiset ratkaisut ja tekee tarvittaessa pyyntöjä muiden liittojen suuntaan, Eloranta totesi.
UPM haluaa murtaa luottamusmiesjärjestelmän
Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan metsäyhtiö UPM:ssä ei ole edes sopimushalukkuutta.
– He haluavat hyvin voimakkaasti murtaa kaikki rakenteet, myös luottamusmiesjärjestelmän, Vanhala sanoi.
Muiden alan yhtiöiden kanssa keskustelu on Vanhalan mukaan rakentavaa.
Jos työehtosopimuksiin perustuvaa luottamusmiesjärjestelmää lähdetään murentamaan, on Elorannan mielestä keskusteltava siitä, pitäisikö luottamusmiehen asemaa vahventaa lainsäädännössä, jotta ”lipeämistä systeemistä” ei tulisi.
– Luottamusvaltuutettu meidän näkökulmasta ei ole riittävä vastaus tähän. Kyllähän me haluamme liittojen luottamusmiehet paikan päälle, Eloranta ilmoitti.
Hänen mukaansa muutoin työnantaja valvoo etuja molemmin puolin.
Solidaarinen palkkapolitiikka jäämässä unholaan
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoi, että liiton sisällä on eri tavoin menestyneitä aloja ja yrityksiä.
Varsinkin ravintola-ala on kärsinyt koronarajoituksista, eikä alalla ole vieläkään päästy normaaliin toimintaan. Sen sijaan esimerkiksi vähittäiskauppa on tehnyt ennätystuloksia korona-aikana.
Paperiliiton Vanhala puolestaan sanoi, että heidän alalla tilauskirjat ovat täyttä ja tuottavuus huipussaan.
SAK:n Elorannan mukaan näyttää siltä, että palkat eriytyvät tulevissa neuvotteluissa, sillä toimialojen välillä ja myös liittojen sisällä sopimusalojen palkanmaksukyvyssä on isoja eroja.
– Perinteisestihän ollaan ajateltu, että aika solidaarista palkkapolitiikkaa pitää tehdä. Suurin piirtein samansuuruisia korotuksia, mutta nyt näyttää, että sopimuskaudet eriytyvät ja palkankorotukset näyttävät ehkä eriytyvän.
Hänen mukaansa kysymys on siitä, miten kaikille jäsenille kyetään takaamaan ansiokehitystä ja ostovoiman parannusta.
– Kyllähän me tarvitsemme kaikille palkankorotukset, Eloranta linjasi.