Palkansaajat haluaisivat, että unionin tasoisella lainsäädännöllä määriteltäisiin kaikille työntekijöille vähimmäistasoiset työehdot ja irtisanomissuojan sekä enimmäistyöajan.
Euroopan unioni näyttäytyy suomalaisille palkansaajaliikkeen jäsenille vaikeasti ymmärrettävänä ja tehottomana, mutta sen sijaan jäsenet tunnistavat hyvin Euroopan unionin tuomista hyödyistä matkustamisen helpottumisen ja työvoiman liikkuvuuden parantumisen.
Vastaajat toivovat europarlamentaarikkojen panostavan tulevaisuudessa enemmän sosiaali- ja terveysasioihin, työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristöasioihin.
Työelämän pelisääntöjen yhdenmukaistaminen saa vahvan tuen vastaajilta. Jopa 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla kaikkia jäsenmaita sitova, vähimmäistasoinen työntekijöiden irtisanomissuoja.
Työaikadirektiivin uudistaminen työntekijöiden tarpeita paremmin vastaavaksi saa myös selkeän tuen, 62 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että EU:lla täytyisi olla yhtenäinen työaikalainsäädäntö, joka rajaa enimmäistyöajat.
EU:n harjoittamaan talouspolitiikkaan suhtautuminen oli kaksijakoista. Vastaajista 36 prosenttia olisi valmis antamaan EU:lle laajemmat valtuudet puuttua jäsenmaiden talouspolitiikkaan, kun taas 38 prosenttia vastaajista vastustaa tätä.
Tiukempaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä EU:lta toivoi kuitenkin 45 prosenttia ja vain 23 prosenttia vastaajista vastusti.
Eurovaalitutkimuksen teki Aula Research Oy palkansaajaliikkeen yhteisen Ääniä Suomesta -kampanjan toimeksiannosta. Tutkimukseen osallistui 2 224 palkansaajaa yhteensä 26 Akavan, SAK:n ja STTK:n jäsenliitosta. Tutkimus tehtiin 17.3.–2.4. välisenä aikana sähköpostikyselynä.