Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen väittelivät Senaatintorilla mielenosoituksessa työttömyysturvan aktiivimallista.
Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi, että hallituksen silmissä työttömyydessä on kyse ihmisten laiskuudesta tai haluttomuudesta mennä töihin.
– Lisäksi se (aktiivimalli) on osoitus suomalaisen työvoimapolitiikan pitkäaikaisesta ongelmasta. Lisätään keppiä, lisätään byrokratiaa, mutta unohdetaan kokonaan palvelut ja kannustimet, Andersson sanoi.
Kokoomuksen Juhana Vartiainen vastasi, että meillä on pitkäaikainen ongelma, joka johtuu siitä, että Suomessa on monta vuosikymmentä muotoiltu työvoimapolitiikkaa ja työttömyysturvaa järjestöjen toimesta.
– Se on sopinut järjestöille vähän turhankin hyvin, että on luotu tällainen passivoiva työttömyysturva. Tähän astihan kolmikanta on tätä politiikkaa suunnitellut. Nyt me otamme tässä uudenlaisen suunnan, Vartiainen sanoi.
Aktivointitoimilla alennetaan työttömyyttä
Vartiaisen mukaan seuraavien vuosien aikana työvoimahallinnon resursseja lisätään ja mennään pohjoismaiseen suuntaan, jossa voimavaroja laitetaan kaikkein tärkeimpään eli siihen, että saadaan työvoimamarkkinat toimimaan hyvin.
– Tutkimuksia ja muiden Pohjoismaiden kokemuksia seuraten me tiedämme myös, että tällaiset aktivointikannustimet toimivat. Tällä me alennamme työttömyyttä, Vartiainen sanoi mielenosoittajien mylviessä.
Andersson totesi, että Vartiainen paikansi juuri suomalaisen työttömyyden syyksi ammattiyhdistysliikkeen ja työehtosopimusjärjestelmän sekä työttömyysturvan itsessään.
– Oletko tosissasi tätä mieltä, Andersson kysyi kiihtyneesti.
Vartiainen vastasi, että on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että mitä parempi on työttömyysturvan taso ja sen kesto, sitä korkeampi on työttömyys.
– Tämä alkaa olla täysin vakiintunut havainto työmarkkinatutkimuksessa kaikista maista. Mitä korkeampi työttömyysturvan taso halutaan pitää, sitä enemmän siihen täytyy liittää aktivoinnin tapaisia ehtoja. Jos työttömyysturvassa ei olisi mitään ehtoja, se olisi nykyistä surkeasti alhaisempi, Vartiainen lisäsi.
Kepillä kannustamisen sijaan pohjoismaiseen malliin
Andersson otti esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän Turusta, joka oli kuvaillut työvoimatoimiston palvelujen olevan nykyisin sellaisia, ettei sinne edes pääse silloin, kun haluaa ja on tarvetta.
Andersson kysyi, että olisiko mahdotonta ajatella, että kepillä ja rangaistuksella kannustamisen sijaan pyrittäisiin työvoimapalveluissa pohjoismaiseen malliin tarjoamalla ihmisille henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta ja apua työpaikan etsimisessä.
– Juuri näin. Ja se, mitä hallitus tekee, on ensiaskel pois tästä suomalaisesta järjestöjen sopimasta passivoivasta turvasta kohti pohjoismaista mallia, Vartiainen vastasi ja viittasi Tanskan joustoturvamalliin.
– Väärin, Andersson vastasi ja jatkoi:
– Aktiivimallin ongelma on se, että se pahentaa suomalaisen työttömyysturvan tämän hetkisiä ongelmia: liikaa byrokraattisuutta, liikaa rangaistuksia, jotka itsessään passivoivat työttömiä työnhakijoita, kun ihmisiä työnnetään toimeentulotuelle karenssien kautta.
Palkansaajajärjestöt tahtoivat ulottaa aktiivimallin perusturvaan
Andersson huomautti, että Suomessa karenssit ovat huomattavan paljon pidempiä kuin Tanskassa tai Ruotsissa. Myös työvoimahallinnon henkilöstöresurssit ovat näitä maita alhaisemmalla tasolla.
Vartiaisen mielestä Andersson luonnehti hyvin työvoima- ja työmarkkinapolitiikan ongelmia, joita pitkään jatkunut kolmikantainen päätöksenteko on Suomeen tuottanut.
– Meillä on muodollisesti kovia sanktioita, joita ei kuitenkaan käytännössä noudateta, ja meillä on surkeasti aliresursoitu työvoimahallinto. Tämä uudistus on ensimmäinen askel pohjoismaiseen suuntaan, jolla toivottavasti saadaan työttömyyttä alas ja paremmat palvelut ajan mittaan.
Andersson vastasi, että Suomen monimutkainen, lannistava työttömyysturvajärjestelmä ei ole kansalaisten tai ammattiyhdistysliikkeen luoma, vaan hallitusten, joissa kokoomus on istunut viimeiset 30 vuotta.
– Muistetaan kuitenkin, että enemmistölle työttömistä tämä uudistus parantaa työttömyysturvaa. Ja oli nimenomaan palkansaajajärjestöjen tahto, että se ulotetaan myös työmarkkinatukea ja perusturvaa saaviin, eikä sitä sovelleta pelkästään ansioturvalaisiin, Vartiainen huomautti.