Hallituksen budjetissa kohdistetaan pienituloisimpien ansiotuloverotukseen 200 miljoonan euron kevennys. Lisäksi ansiotulojen verotukseen tehdään ansiotason nousua vastaavat ”indeksitarkistukset”, jottei yleinen ansiotason nousu nosta tuloveroprosenttia.
Niin sanotun solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan koko vaalikauden.
Palkansaajan maksutaakka veronluonteisista sosiaalivakuutusmaksuista nousee kuitenkin selvästi, mikä juontaa juurensa vuonna 2016 solmitusta kilpailukykysopimuksesta. Maksumuutoksista merkittävimmin verotusta kiristää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, jonka arvioidaan nousevan 0,68 prosenttiyksiköllä.
Kokonaisuudessaan verot ja veronluonteiset maksut huomioiden palkkaverotus pysyy matalilla palkkatasoilla suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta jo keskituloisella veroprosentti nousee noin 0,4 prosenttiyksikköä. Suurituloisemmilla nousu on 0,5-0,6 prosenttiyksikköä.
Eläkkeensaajien veroprosentit pysyvät ensi vuonna suunnilleen ennallaan tai laskevat hieman keskituloisilla ja matalammilla eläketasoilla.
Ensi vuonna asuntovelan koroista vähennyskelpoisia on 15 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Korkovähennysoikeutta leikataan vähitellen, niin että vuonna 2023 vähennysoikeutta ei enää ole. Vuonna 2021 vähennyskelpoista on kymmenen prosenttia ja 2022 vielä viisi prosenttia koroista.
Kotitalousvähennys alenee
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2[nbsp]400 eurosta 2[nbsp]250 euroon ja vähennettävä määrä 50 prosentista 40 prosenttiin työkorvauksesta yritykseltä ostettaessa, ja 20 prosentista 15 prosenttiin maksettujen palkkojen osalta.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroja korotetaan vuositasolla 250 miljoonalla eurolla. Veronkorotus tulee voimaan 1.8.2020. Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioiden kiristyksen vaikutus bensiinilitran hintaan on 6,3 senttiä ja dieselin hintaan 6,9 senttiä.
Hallitusohjelmassa sovittu lämmityspolttoaineiden veronkorotus tulee voimaan myöhemmin vaalikaudella.
Virvoitusjuomien valmisteveroja korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Veronkiristys nostaa mm. 1,5 litran virvoitusjuomapullon hintaa arviolta noin 0,09 euroa ja 1,5 litran light-virvoitusjuomapullon hintaa noin 0,02 euroa.
Tupakkaveron korotukset jatkuvat uudella vaalikaudella. Veroa korotetaan puolivuosittain vuonna 2020 ja 2021. Näillä verotason korotuksilla toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatusta 200 miljoonan euron tupakkaveron kiristyksestä puolet, eli sata miljoonaa.
Vuoden 2020 korotukset tulevat vaikuttamaan kahdeksan euron tupakka-askin hintaan yhteensä noin 45 senttiä korotuksen mennessä hintoihin täysimääräisesti.
Työnantajan maksamien muuttokustannusten veronalaista osuutta huojennetaan säätämällä puolet niistä verovapaaksi.
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki säädetään pysyväksi ja lähdeveroprosentti alenee 35 prosentista 32 prosenttiin.
Hallitus selvittää tutkimusyhteistyökannustinta
Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan, kun poistomahdollisuus kaksinkertaistetaan. Lain mukaan uuden koneen tai laitteen hankintahinnasta saisi tehdä vuosina 2020–2023 enintään 50 prosentin vuosipoiston. Tämä merkitsee yritysten kannalta lykättyä verotusta.
Hallitus selvittää määräaikaista tutkimusyhteistyökannustinta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo ensi vuonna.
Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.
Osakesäästötili käyttöön
Edellisellä vaalikaudella hyväksytty piensijoittajan osakesäästötili tulee käyttöön vuodenvaihteessa 2020. Osakesäästötilille siirrettäviä rahavaroja voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin.
Tilille kertyneistä tuotoista (muun muassa osingot ja osakkeiden arvonnousut) luetaan verotettavaksi pääomatuloksi varoja nostettaessa tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Tilille tehtäville sijoituksilla on 50[nbsp]000 euron yläraja.
Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin lakimuutokset, joiden myötä kapitalisaatiosopimusten sekä säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelu kiristyy siten, että varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista.
Lisäksi säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappio on jatkossa vähennettävissä verotuksessa.