Kannabiksen käyttö, rangaistavuus sekä käytöstä aiheutuvat terveys- ja muut haitat ovat herättäneet keskustelua Suomessa. Esimerkiksi Uruguayssa sekä Yhdysvaltojen Coloradossa ja Washingtonissa toteutettu kannabiksen viihdekäytön laillistaminen kertoo siitä, että myös kansainvälisesti asenteet ovat murroksessa.
– Huumekeskustelua käydään puolesta ja vastaan ja julkiseen keskusteluun pääsee osallistumaan vain suhteellisen harvalukuinen joukko. Päihdetutkimuksen avulla saadaan tarkempia tietoa siitä, mitä suomalainen väestö ajattelee kannabiksesta tai muista huumeista ja onko maamme asenneilmapiiri niiden suhteen muuttunut, kertoo tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.
Suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumemielipiteitä on tutkittu vuodesta 1992 lähtien noin joka neljäs vuosi. Nyt aloitettavan tutkimuksen aineisto kerätään tänä syksynä ja ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi vuonna.
Aiempien tutkimusten tulokset kertovat, että yhä useammalla suomalaisella on kokemuksia jostakin huumeesta. Esimerkiksi jotakin huumetta kokeilleiden miesten osuus on noussut vuosien 1992 ja 2010 välillä 7 prosentista yli 20 prosenttiin. Kehitys on molemmilla sukupuolilla tasaisen nouseva.
Tutkimuksen painopisteitä on muokattu huumetilanteen kehittymisen myötä. Nyt selvitetään kannabiksen lisäksi myös muita lisätietoa vaativia päihdeilmiöitä, kuten esimerkiksi muuntohuumeiden käyttöä, sekakäyttöä ja lääkkeiden väärinkäyttöä.
Vuonna 2010 kartoitettiin ensimmäisen kerran kuntodopingin käyttöä, ja tätä jatketaan nyt toteutettavassa kyselyssä. Tutkimuksen doping-osuudesta vastaa Nuorisotutkimusverkosto.
– Edellinen kysely osoitti, ettei ole syytä akuuttiin kansanterveydelliseen huoleen. Aiemmin 2000-luvulla kuntosaleilla käytettävä doping nousi toistuvasti lehtien otsikoihin hurjasti kasvavana ilmiönä. Vuoden 2010 kyselyn tulokset rauhoittivat keskustelua hetkeksi, mutta viimeisen vuoden aikana on julkisuudessa näkynyt taas viitteitä samankaltaisesta moraalipaniikista, sanoo tutkija, dosentti Mikko Salasuo.
Päihdetutkimus 2014 on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta satunnaisesti 7 000 iältään 15–69-vuotiasta henkilöä, jotka vastaavat kyselyyn nimettöminä.