Kirgisian talous kasvoi viime vuonna 11 prosenttia, ja Euroopan unionista maahan suuntautuneen tavaraviennin arvo nousi lähes 2,2 miljardiin euroon. Kasvun keskeiseksi tekijäksi nousi tavaroiden jälleenvienti Venäjälle, kun pakotteet ovat rajoittaneet suoria toimituksia, kertoo The New York Times (NYT) viitaten paikallisiin viranomaisiin ja yrittäjiin. Aasian kehityspankin arvion mukaan jälleenvienti on vastannut jopa 40 prosentista Kirgisian talouskasvusta viimeisten neljän vuoden aikana.
Kirgisian kautta Venäjälle on kulkenut niin länsimaisia kuin kiinalaisiakin tuotteita, ja maan rahoitusjärjestelmän kautta on välitetty suuria maksuja. EU:n tavaravienti Kirgisiaan kasvoi vuonna 2025 noin kahdeksankertaiseksi vuoteen 2021 verrattuna.
Noin 45 prosenttia toimituksista koostui koneista, kodinkoneista ja kuljetusvälineistä. Vuonna 2024 pesukoneiden tuonti EU:sta oli lähes 15 kertaa suurempaa kuin vuonna 2021. Yhdysvaltain viranomaiset ovat väittäneet, että Venäjän asevoimat irrottaa kodinkoneista mikrosiruja kalustonsa korjaamista varten, NYT kirjoittaa.
EU hyväksyi 23. huhtikuuta 2026 20. pakotepakettinsa Venäjää vastaan ja kielsi numeerisesti ohjattujen työstökoneiden viennin Kirgisiaan, koska niiden pelättiin päätyvän jälleenvientinä Venäjälle. Lisäksi kiellettiin liiketoimet Keremet-pankin ja Capital Bank Central Asian kanssa.
Brysselissä todettiin niiden auttaneen pakotteiden kiertämisessä. Kirgisian pääministeri Adylbek Kasymaliev sanoo viranomaisten valvovan pakotteiden alaisia tavaroita ja sulkevan yrityksiä, joihin länsiviranomaiset kiinnittävät huomiota.
Hän yhdistää kasvun teollisuustuotannon lisääntymiseen ja veronkannon tehostumiseen. Vuodesta 2020 verotulot ovat nelinkertaistuneet, tullimaksut kuusinkertaistuneet ja valtion investoinnit vuodesta 2021 lähtien 16-kertaistuneet.
Kirgisia rakentaa vuosittain noin 1450 kilometriä teitä, rakentaa rautatieyhteyttä Kiinaan ja Uzbekistaniin ja kunnostaa 11:tä lentoasemaa. Valtio on myös myöntänyt edullisia asuntolainoja kymmenille tuhansille julkisen sektorin työntekijöille.
Pääkaupunki Biškekissä on käynnissä rakennusbuumi, ja eri puolille kaupunkia nousee ylellisiä asuinkomplekseja. Rakennustyömaille on ilmestynyt työntekijöitä Etelä-Aasiasta, mikä on epätavallista maassa, jonka asukkaat ovat vuosien ajan itse lähteneet rakennustöihin ulkomaille, NYT huomauttaa.
Varakkaat ostajat sijoittavat rahojaan uusiin Monte Carlo- ja Brooklyn-asuinkomplekseihin. Taloustieteilijä Azamat Akenevin mukaan kaikki eivät kuitenkaan hyödy kasvusta.
– Kaikki kasvu ja osingot päätyvät melko kapealle joukolle – niille, jotka työskentelevät rahoituksen, rakentamisen ja logistiikan aloilla sekä ovat lähellä valtiota. Maahan on syntynyt uusrikkaita ihmisiä, niitä, jotka ovat lähellä valtaa, hän sanoi.