Pakollisesta toisesta asteesta kallis lasku? ”Ymmärrettiinkö Säätytalolla?”

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan mukaan maksuttomaan toiseen asteeseen liittyy avoimia kysymyksiä.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa ei pidä hallitusohjelman linjausta oppivelvollisuuden pidennyksestä toiselle asteelle vakuuttavana uudistuksena.

− Julkisuudessa on keskusteltu lähinnä oppikirjoista. Jää epäselväksi, onko hallitusneuvotteluissa täysin mielletty, kuinka suuri pala maksuttomassa toisessa asteessa on haukattu. Hallitusohjelmassa asialle on varattu 107 miljoonaa euroa, jonka riittävyys on aiheellisesti kyseenalaistettu, Leena Linnainmaa sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa

Maksutonta toista astetta koskeva hallitusohjelman kirjaus on Linnainmaan mukaan hyvin epämääräinen ja sisältää vasta lupauksen tehdä selvitys maksuttomasta toisesta asteesta.

− Täysin maksuton toinen aste merkitsee oppikirjojen lisäksi oppilaille annettavia tietokoneita, tietoliikenneyhteyksiä ja muita teknisiä apuvälineitä sekä ammatillisessa koulutuksessa eri alojen työskentelyvälineitä samoin kuin koulumatkatukea.

− Avoimiin kysymyksiin kuuluu myös se, kuinka monta toisen asteen opiskelua sama henkilö voi maksuttomasti aloittaa täysin korvatuilla oppivälineillä ja materiaaleilla. Jatkotyö on tehtävä huolellisesti yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta kalliilta yllätyksiltä vältyttäisiin, Linnainmaa sanoo.

Hänen mielestään hallituksen kannattaisi panostaa oppisopimuskoulutukseen, jonka monet nuoret kokevat tehokkaaksi ja mielekkääksi tavaksi opiskella itselleen ammatti.

Oppisopimuksen varsin vähäiseen käyttöön on Linnainmaan mukaan syynä se, että se on nykyisellään liian kallis usealle yritykselle ja toimialalle. Jo opiskelun alkuvaiheessa opiskelijalle pitää maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka, vaikka opiskelujen alkuvaiheessa työtaidot ja tuottavuus eivät ole ammattiosaajan tasolla.

− Työssä oppiminen sopii monelle nuorelle koulumaista opiskelua paremmin. Siksi oppisopimusten yleistyminen pitää mahdollistaa. Keino siihen on palkkaporrastus, jossa ensimmäistä tutkintoaan suorittavan lähtöpalkka voisi olla 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Palkan kehittyminen sidottaisiin opinnoissa etenemiseen, Linnainmaa esittää.

Mainos