Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan tilannetta, jossa vieras valtio kerää tietoa ulkomailla asuvista kansalaisistaan tai heidän läheisistään tarkoituksenaan heidän painostaminen tai vaientaminen.
Vakoilu kohdistuu yleensä henkilöihin, jotka ovat muuttaneet kotimaastaan jouduttuaan siellä syrjinnän tai väkivallan kohteeksi esimerkiksi mielipiteidensä tai kansallisen alkuperänsä vuoksi.
– Viimeisten vuosien aikana ihmisoikeusjärjestöt ja journalistit ovat nostaneet julkisuuteen tapahtumia, joissa pakolaisina maahan tulleita ihmisiä on häiritty, painostettu ja vakoiltu. Tapaukset eivät ole Suomessakaan aivan tuntemattomia. Yleisradion tutkivan journalismin viikko-ohjelma MOT on valottanut sitä, kuinka kiinalaistaustaiset suomalaiset ovat kohdanneet häirintää ja tarkkailua, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) sanoo.
Hän toteaa, että pakolaisvakoilu loukkaa ihmisten yksityisyyttä ja kaventaa heidän kansalaisoikeuksiaan häirinnästä ja vakoilusta johtuvan kasvaneen pelon myötä.
– Hallitusohjelman mukaisesti Suomen on huolehdittava ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä torjua oikeudenloukkauksia, Hopsu vaatii.
Pakolaisvakoilun kriminalisoimiseksi on tehty useita aloitteita viimeisten vuosien aikana.
– Vuonna 2015 oikeusministeriö valmisteli asiaa ja pyysi asiantuntijalausuntoja pakolaisvakoilun kriminalisoinnista. Lähes kaikki tahot tukivat pakolaisvakoilun kriminalisointia, vaikka näkemykset hieman erosivatkin vakoilua toteuttavan tahon ja tekotavan määritelmästä. Lainsäädäntöä ei kuitenkaan koskaan muutettu. Nyt siihen olisi hyvä saada muutos, Hopsu sanoo.
Hän jätti eduskunnassa toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimiin pakolaisvakoilun kriminalisoimiseksi.