Ei ole liioittelua sanoa että elämme nyt poikkeuksellisia aikoja. On laskettu että tämän vuoden loppuun mennessä Eurooppaan tulisi yhteensä noin miljoona turvapaikanhakijaa. Kaikkiaan maailmassa on tällä hetkellä noin kuusikymmentä miljoonaa pakolaista. Monet Lähi-idän maat kantavat tästä kokoonsa nähden valtavan vastuun. Esimerkiksi Libanonin väestöstä noin joka viides on Syyriasta tullut pakolainen.
Olen tällä viikolla vieraillut Italiassa ja Maltalla tutustumassa muun muassa turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisten siirtojen toteutukseen sekä ihmissalakuljetuksen estämiseen. Italia ja Malta ovat pakolaiskriisin etulinjassa. Niihin on jo vuosia kohdistunut suuri paine erityisesti Pohjois-Afrikasta.
Tapaamisessa Italian sisäministerin kanssa keskustelimme muun muassa EU:n rajavalvonnasta, Italian vastaanottojärjestelmästä sekä Italiaan ja Kreikkaan perustettavista hotspot-rekisteröintikeskuksista. Näissä keskuksissa turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet ja muut henkilötiedot ja turvapaikkaprosessiin pääsevät siirretään hallitusti johonkin EU-maahan. Näin koko EU-alueella on tieto siitä, ketä alueella liikkuu. Dublin- ja Schengen-järjestelmien toimivuuden kannalta on välttämättömänä, että EU:n alueelle saapuvat turvapaikanhakijat tunnistetaan pikaisesti.
On kaikkien EU-maiden etu, että tilanne EU:n ulkorajalla saadaan hallintaan. Yksittäisten jäsenmaiden toimet eivät riitä, vaan tarvitsemme laajaa yhteistyötä. Siksi myös Suomi on aktiivisesti mukana EU:n rajavalvontavirasto Frontexin ja turvapaikkavirasto EASO:n toiminnassa. Olemme myös valmiita lähettämään suomalaisen asiantuntijan Italian järjestelykeskukseen.
Itävallan ilmoitus aidan rakentamisesta Slovenian vastaiselle rajalleen osoittaa, että yksittäiset jäsenmaat joutuvat keksimään yhä uusia hätäratkaisuja, jos ulkorajojen valvonta ei tehostu ja järjestelykeskuksia saada toimimaan. Ei voi siis samaan aikaan vaatia tuloksia, jos ei ole valmis osallistumaan yhteisiin talkoisiin.
Suomessa tilanne on saatu Tornion järjestelykeskuksen avaamisen ja tehostetun ulkomaalaisvalvonnan aloittamisen jälkeen hyvin hallintaan. Luvattomasti maahan tulleet tavoitetaan ja ohjataan järjestelykeskukseen ja siitä hallitusti eteenpäin. Suomen eri viranomaiset ovat osoittaneet ensiluokkaista kykyä yhteispeliin sekä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan.
Tulijoiden määrä on myös huomattavasti laskenut ja viime päivinä Tornioon on tullut enää noin sata turvapaikanhakijaa vuorokaudessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut Irakin ja Somalian turvallisuusarvioiden päivittäminen. Enää esimerkiksi Bagdadin alueelta tuleva ei automaattisesti saa turvapaikkaa.
On kuitenkin selvää että ihmisvirta Eurooppaan jatkuu niin kauan kunnes tilanne lähialueillamme saadaan rauhoitettua. EU ei voi olla vain passiivinen sivustaseuraaja, vaan sen on toimittava nähtyä aktiivisemmin tilanteen vakauttamiseksi. Voidaan kysyä, kuinka onnistunutta EU:n naapuruuspolitiikka on ollut? EU on historiansa aikana usein kehittynyt ja tiivistynyt kriisien kautta. Haluan uskoa, että historiankirjoissa tämä aika nähdään hetkenä, jolloin EU vahvistui ja alkoi toimia entistä voimakkaammin yhteisten tavoitteiden eteen.
Kirjoittaja Petteri Orpo on sisäministeri.