Sisäministeriön lakihanke on toistaiseksi jäissä, sillä hallituksen sisällä ei ole löydetty yhteisymmärrystä.
”Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa”, Päivi Räsänen kirjoitti blogissaan.
Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparran mukaan tämä ei pidä paikkansa.
– Korkein hallinto-oikeus joutui tekemään tämän linjauksen, koska Maahanmuuttovirasto ei noudattanut voimassa olevaa lakia. Ihmisille, jotka eivät voineet kotimaahansa palata, ei myönnetty tilapäistä oleskelulupaa, vaikka lain mukaan niin kuului tehdä, Väkiparta sanoo.
Räsänen kertoo myös, että nykyisen lain porsaanreikä on muodostumassa vetotekijäksi. Hänen mukaansa KHO:n päätöksen jälkeen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut.
Väkiparran mukaan tämä johtuu vain siitä, että Maahanmuuttovirasto joutui korjaamaan aikaisempia, väärin tekemiään päätöksiä. Suomen turvapaikanhakijamäärät ovat pysyneet vakaina viime vuodet, noin 3000 henkilössä vuosittain.
– Väitetylle porsaanreiälle ja vetovoimatekijälle ei ole faktapohjaa, Väkiparta sanoo tiedotteessaan.
– Sisäministeriössä uskotaan, että irakilaiset turvapaikanhakijat käyttävät lakia hyväkseen ja ovat siksi Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Todellisuudessa 86 prosenttia irakilaisista on saanut Suomesta kansainvälistä suojelua. Kyse on pakolaisista, jotka tarvitsevat turvaa, kertoo Väkiparta.
Räsänen viittaa blogissaan myös rikoksiin syyllistyneisiin ja yleistä järjestystä vaarantaviin henkilöihin. Väkiparran mukaan näillä ihmisillä ei ole mitään tekemistä lakihankkeen kanssa.
– Lakihanke koskee ihmisiä, jotka ovat käyttäneet ihmisoikeutta hakea turvaa toisesta maasta, mutta eivät ole kansainvälistä suojelua saaneet. He eivät voi palata kotimaahansa, koska kotimaa ei suostu ottamaan heitä vastaan, hän sanoo.
Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt vastustavat lakihanketta, koska se loisi paperittomuutta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt pakotetaan valitsemaan ”vapaaehtoisen paluun” ja maan alle menemisen väliltä.
– Vapaaehtoisen paluun tulee todella olla vapaaehtoista, sanoo Kaisa Väkiparta.