Helsingin kaupunki kertoo etsivänsä uusia ratkaisuja ruoka-avun järjestämiseen. Yhteistyötä tehdään järjestöjen ja seurakunnan kanssa.
– Pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista. Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien ja kuten olemme nähneet, ne eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä. Tarvitsemme nyt yhteistoimin uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös jonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa.
Suomessa on viime vuosina kehitetty elintarvikeavun muotoja, jotka vastaavat paremmin sosiaalipolitiikan ja kiertotalouden tavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa Vantaan Yhteinen Pöytä, hallituksen kärkihanke Yhteinen Keittiö ja erilaiset hävikkiravintolat.
– Suuntana on selvästi ollut, että passiivisista jonoista päästäisiin aktiivisiin, osallistujien toimijuutta vahvistaviin yhteisöihin, toteaa diakoniajohtaja Matti Helin Helsingin Diakonissalaitokselta.
– Järjestöjen ja seurakuntien leipäjonotoiminta tapahtuu vahvasti hyvää tarkoittaen, mutta monesti erillään sosiaali- ja työllisyyspalveluista sekä paikallisista yhteisöistä. Tätä yhteyttä haemme nyt, sillä sen avulla on mahdollista paitsi koota resursseja, myös luoda uusia yhteisöjä ja kestäviä polkuja ihmisarvoisempaan elämään, Helin sanoo.
Leipäjonoissa Helsingissä asioi arviolta noin 10 000 henkilöä. Yhteisestä toimintamallista sovitaan elokuuhun 2018 mennessä.