Kaupan liiton selvityksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuluttajien koti- ja ulkomailta tekemien verkko-ostosten arvo oli jo 11 prosenttia verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan ja 20 prosenttia verrattuna tavaratalo- ja erikoiskauppaan. Kaiken kaikkiaan suomalaiset tekivät digitaalisia tavaraostoksia lähes 4,9 miljardilla eurolla.
Kaupan liiton pääekonomistin Jaana Kurjenojan mukaan verkko-ostamisen kasvu ei enää nojaa ostajien määrän kasvuun, sillä digitaaliset kanavat ovat jo osa normaalia kuluttamista. Uusia verkko-ostajia nähdäänkin olennaisesti enää vanhimmissa ikäryhmissä.
– Kuluttajat ostavat kuitenkin aiempaa useammin ja kerralla enemmän. Toki joissakin tuoteryhmissä, kuten päivittäistavaroissa, myös ostajien määrä kasvaa vauhdilla, Kurjenoja kuvaa kehitystä.
Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvoi viime vuonna 88 prosenttia, mutta se on silti vielä alle puoli prosenttia verrattuna koko arvonlisäverolliseen päivittäistavarakauppaan.
Lähes kolmasosa verkko-ostoista tehdään älypuhelimella tai tabletilla. Pelkästään älypuhelimella tehdään ostoista viidesosa. Vaatteiden verkko-ostoista jo 28 prosenttia tehdään puhelimella. Japanissa ja Isossa-Britanniassa jo yli puolet verkko-ostoista tehdään mobiilisti.
Suomeen jää 54 prosenttia verkko-ostoista, kun edellisvuonna Suomen osuus oli 59 prosenttia. Erityisen ahkerasti ulkomailta ostetaan muotia ja ajoneuvojen varaosia ja tarvikkeita.
Silti suomalaisten 15:stä eniten käyttämästä verkkokaupasta viisi on suomalaisia.
– Suomalaista kauppaa kritisoidaan turhankin voimakkaasti siitä, ettei se osaa rakentaa tasokkaita digitaalisia kanavia. Selvityksemme mukaan kuluttajat eivät suinkaan aina pidä parhaina suuria kansainvälisiä verkkokauppoja kuten AliExpressiä tai Amazonia, Kurjenoja kertoo.
Kaupan liiton mukaan suomalaisella kaupalla on kuitenkin erittäin vaikea rasti kilpailussa, jossa kansainväliset verkkokaupat ja markkina-alustat eivät maksa samoja kustannuksia, kuten kiinteistöveroja. Lisäksi esimerkiksi Kiinan verkkokauppaa auttavat valtion tuet kuljetuskustannuksissa.
– Vähintä, mitä Suomi nyt voisi tehdä, on poistaa välittömästi alle 22 euroa maksavien tuotteiden maahantuonnilta verovapaus. Tässä ei tarvitsisi odottaa vuoteen 2021, kun verovapauteen puuttuvaa EU:n direktiiviä aletaan soveltaa. Näin on toimittu myös Ruotsissa. Maaliskuun alusta lähtien Ruotsissa on maksettava arvonlisävero kaikista EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta maahantuoduista tuotteista riippumatta tuotteen hinnasta, Kurjenoja kertoo.