Räsänen arvioi blogissaan, että Pariisin terrori-isku tulee entisestään kiihdyttämään keskustelua ja toimia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi Euroopan tasolla, Räsänen kirjoittaa.
Räsänen vaatii kirjoituksessaan lisää valvontaa Schengenalueen ulkorajoille ja tilapäisiä tarkastuksia myös sisärajoille tarpeen ja harkinnan mukaan. Räsänen kirjoittaa, että vaikka Suomeen kohdistuvan terrori-iskun riski on edelleen matala, se on kuitenkin mahdollinen ja valitettavasti viime aikoina kasvanut. Hänen mukaansa suojelupoliisin tuore päivitys uhka-arvioon kertoo juuri siitä. Räsänen muistuttaa myös, että Suomessakin asuu satoja henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin.
Räsäsen mukaan olisi varmistettava, että viranomaisilla tulee olla riittävät valtuudet, keinot ja resurssit ennaltaehkäistä mahdollisia terrorismirikoksia.
Räsäsen mukaan on tärkeää, että valtiojohto ja turvallisuusviranomaiset saavat oikeaa tietoa uhkista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan sellaista tiedustelulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan tiedonhankinnan esimerkiksi terrorismista, Räsänen kirjoittaa.
Räsäsen mukaan tiedustelulainsäädännön puuttuminen on poikkeuksellista niin pohjoismaiden kuin EU-maidenkin keskuudessa.
Räsänen kirjoittaa, että ministerikautensa lopussa sisäministeriössä tehtiin perusteellinen selvitys ns. jälkikäteen ilmoitettavasta kotietsinnästä.
– Selvityksen mukaan tiedonhankintakeinoihin pitää lisätä jälkikäteen ilmoitettava kotietsintä, jotta rikossuunnitelmat pystytään havaitsemaan riittävän ajoissa.
Räsäsen mukaan samankaltainen lainsäädäntö on käytössä muissa Pohjoismaissa sekä osassa EU-maita. Oikeudesta tehdä kotietsintöjä ilman ennakkoilmoitusta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä.
– Jälkikäteen ilmoitettavan etsinnän salliminen mahdollistaisi esimerkiksi tietokoneella olevan materiaalin tutkimisen, joka voi olla tekojen estämisen kannalta aivan ratkaisevaa, Räsänen kirjoittaa.