Sisäministeriö on esittämässä lakimuutosta, jolla on tarkoitus muuttaa turvapaikanhaun uusintahakemuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Pyrkimyksenä on tiukentaa edellytyksiä, joiden perusteella uusintahakemus tutkitaan ja näin vähentää kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten määrää.
Kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on huolissaan muutoksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.
− Ymmärrän kyllä sisäministeriön tavoitteen varmistaa, että turvapaikan perusteet tulisi kattavasti esitettyä ensimmäisessä hakemuksessa, eikä uusintahakemusten määrä turhaan kasvaisi. Mielestäni lakimuutosesityksen jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin varmistaa, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaaranna hakijoiden oikeusturvaa, Päivi Räsänen sanoo tiedotteessaan.
Esityksen mukaan uusintahakemus voitaisiin tutkia, jos hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä.
− Suomessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat joko jo ennen hakemuksen jättämistä tai turvapaikkaprosessin aikana kääntyneet kristityiksi. Välttämättä kaikki eivät kuitenkaan uskalla tai ymmärrä ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tuoda esille, että kääntyminen kristinuskoon antaa heille perustellun aiheen pelätä lähtömaassaan vainotuksi joutumista, ja että kääntyminen voi aiheuttaa jopa hengenvaaran, Räsänen sanoo.
− Tällöin heillä tulee säilyttää mahdollisuus vedota näihin seikkoihin uusintahakemuksen yhteydessä, vaikka perusteet olisivat olleet olemassa jo ensimmäisen hakemuksen jättämisen yhteydessä. Tämän mahdollisuuden toteutuminen tulee varmistaa vielä esityksen valmistelussa, hän jatkaa.
Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisivat viime keväänä tutkimuksen, jossa oli selvitetty Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoi, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä.
− Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu, Päivi Räsänen sanoo.