Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) tekemästä ja Huoltovarmuuskeskuksen (Hvk) rahoittamasta tutkimuksesta selviää, että noin 60 prosenttia pystyisi jatkamaan töitä häiriötilanteen aikana.
Lähes joka neljäs ei kuitenkaan tiedä, onko työnantaja huolehtinut työssäkäynnin edellytyksistä. 17 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei pystyisi jatkamaan töitä työpaikallaan häiriötilanteessa.
– Tuloksista nousee selvästi esille se, että työnantajien olisi tärkeää viestiä työntekijöille, kuinka työn jatkuvuus varmistetaan häiriötilanteissa, Spekin varautumispäällikkö Markus Latva-aho sanoo tiedotteessa.
Spekin varautumiskyselyssä kerättiin tällä kertaa aiempaa laajemmin dataa yhteiskunnan jatkuvuuden ja turvallisuuden kannalta olennaisiin tehtäviin osallistuvien lukumäärästä.
Yhteiskunta voi lamaantua, jos kriittiset ketjut katkeavat.
– Jotta yhteiskunta pyörii mahdollisimman normaalisti häiriötilanteesta huolimatta, monien meistä on jatkettava työntekoa ja arkea. Tämä vaatii sitä, että niin yrityksissä kuin yksilötasolla oma tärkeys on tunnistettu ja varautumistoimenpiteitä on tehty riittävästi, muistuttaa varautumisasiantuntija Roope Siirtola Huoltovarmuuskeskuksesta.
Esimerkiksi jos varhaiskasvatuksen ammattilainen ei pääse sähkökatkon aikana töihin, voi polttoainekuljettaja joutua jäämään kotiin omia lapsiaan hoitamaan ja näin sairaala ei saa polttoainetta varageneraattoreihin.
– Tällaisia ketjuja on yhteiskunnassa paljon ja siksi kaikkien kannattaa varautua, ettei ole se heikoin lenkki, Siirtola sanoo.
Työpaikoilla olisi Spekin mukaan hyvä kannustaa ihmisiä varautumaan tarjoamalla tietoa 72 tunnin varautumisohjeista. Tietoa voi jakaa esimerkiksi kutsumalla varautumiskouluttaja organisaatioon puhumaan tai julkaisemalla intrassa henkilöstölle 72 tuntia -varautumistietoa.
– Jos työntekijä joutuu murehtimaan ja järjestelemään omaa tai läheistensä pärjäämistä häiriötilanteessa, se voi vaikeuttaa työhön keskittymistä. Esimerkiksi monista työpaikoista on hankala poistua kesken työpäivän vaikkapa hankkimaan perheelle vettä, Spekin varautumisen erityisasiantuntija Miia Saarimäki muistuttaa.
Lainsäädäntö vaatii työpaikkaa varmistamaan perustarpeita, kuten juomavettä ja saniteettijärjestelyjä työntekijöille. Tämän lisäksi asiakas, rahoittaja tai lainsäädäntö saattaa vaatia organisaatiolta valmiussuunnitelmaa. Suunnitelmassa on hyvä kuvata myös henkilöstön omatoimisen varautumisen tukemista tietoa tarjoamalla.
– Ennakoiva omatoiminen varautuminen tukee työntekijän jaksamista ja työnteon sujuvuutta, Saarimäki toteaa.
Suomalaiset pitävät varautumista tärkeänä. Lähes kaikki (97 %) vastaajat suhtautuivat myönteisesti tai neutraalisti väitteeseen, että omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan toimivuuden kannalta vakavissa häiriötilanteissa.
– Häiriötilanteet voivat myös limittyä päällekkäin, ja pitkäkestoinen tilanne haastaa arkea eri tavoin. Tällaisissa tilanteissa on entistä tärkeämpää, että työpaikoilla on etukäteen mietitty varautumista myös henkilöstön näkökulmasta, Latva-aho sanoo.
Spek toteutti kyselytutkimuksen kotitalouksien omaehtoisesta varautumisesta keväällä 2025. Internetpaneelin kysymyksiin vastasi tuhat 18–79-vuotiasta Suomen asukasta.
