Päiväkodeista katosi jopa 80 prosenttia lapsista, lomautuksia harkitaan

Henkilökunta on ollut toistaiseksi töissä lähes tavanomaisella vahvuudella.

Kuntatyönantajien mukaan lasten määrä varhaiskasvatuksessa on vähentynyt koronavirusta koskevien ohjeiden myötä 50–80 prosenttia normaalitasosta. Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas pohjaa arvionsa yksittäisiltä työnantajilta saatuihin tietoihin.

Hallitus on suositellut hoitamaan lapset mahdollisuuksien mukaan kotona. Jos etätöiden järjestäminen ei onnistu, voi lapsen viedä oman harkinnan mukaan hoitoon.

– Tällä hetkellä myös henkilökuntaa on poissa, mutta hyvin vähäisissä määrin. Myös lomautuksia pohditaan. Lomautusten kohdentamista rajoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukset ja henkilöstörakennetta koskevat määräykset. Työnantajien on kuitenkin vaikea arvioida varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten lukumäärän kehitystä, Henrika Nybondas-Kangas sanoo Verkkouutisille.

Muutos on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko kuntien ohjata vapautunutta työvoimaa vanhustenhoitoon tai muihin tehtäviin.

– Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräys, jonka mukaan työnantaja voi tilapäisesti määrätä tarvittaessa työntekijän siirtymään muihin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan, Nybondas-Kangas toteaa.

Työmääräykset eivät ole vielä käytössä sote-alalla, sillä asiaa koskeva valmiuslain käyttöönottoasetuksen kohta ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan tarkastusta.

– Se ei sinänsä koskekaan varhaiskasvatusta, missä kahdeksan viikon sääntö on tosiaan tuo peruste tehtävien muutokselle, Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Hänen mukaansa yksiköt ovat erilaisessa tilanteessa sote- ja muiden kunta-alan toimintojen määrässä. Osa työnantajista on jo tehnyt päätöksen maksaa palkan niin sanotusti kotiin kahden viikon osalta tai 13. huhtikuuta saakka.

Jos toiminta on lakannut kokonaan, kuten uimahalleissa ja museoissa, on noudatettu työnteon estettä koskevaa poikkeusmääräystä työsopimuslaissa. Sen mukaan palkkaa maksetaan 14 päivää, minkä jälkeen palkansaaja siirtyy saamaan työvoimapoliittisia etuja.

– Etätyötä suositaan, mikäli se on mahdollista, Nybondas-Kangas sanoo.

Mainos