Moni päiväkodissa työskentelevä harkitsee alan vaihtoa

Alan vaihtoa harkitsevat kokivat enemmän kuormittuneisuutta.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtiin viime keväänä pilottitutkimus varhaiskasvatuksen henkilökunnan työn imusta. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä.

Päiväkotihenkilökunta kokonaisuudessaan kokee vahvaa työn imua. Tutkimuksesta käy ilmi, että henkilökunnan tärkeimmät energianlähteet ovat lapset ja hyvät suhteet työtovereihin. Päiväkodeissa työskentelee vahvasti työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa.

Kuitenkin kyselyyn vastanneista lastenhoitajista ja sosionomeista 55 prosenttia harkitsi alanvaihtoa ja kasvatustieteen kandeista alanvaihtoa harkitsi jopa 62 prosenttia.

Alan vaihtoa harkitsevat kokivat enemmän kuormittuneisuutta ja kokevat vaikutusmahdollisuutensa huonommiksi. He kokivat myös työnsä emotionaalisesti kuormittavammaksi verrattuna heihin, jotka eivät ilmoita aikeita vaihtaa alaa. Suhde esimieheen tai johtajaan koettiin myös huonommaksi, kuten myös suhde työtovereihin.

Erityisen kuormittavaksi koettiin vuorovaikutus huoltajien kanssa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer osallistui kyselyn suunnitteluun. Enemmistö vastaajista piti resursseja riittämättöminä ja moitti työn yhteiskunnallisen arvostuksen puutetta, joka heijastuu matalana palkkatasona.

Vastanneista 88 prosenttia piti kielteisenä vuonna 2016 tehtyjä muutoksia varhaiskasvatuslakiin. Viime syyskuun alussa astui voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, joka puolestaan Superin mukaan herätti kentällä pelkoja henkilöstön jakautumisesta ryhmiin.

OAJ:n erityisasiantuntijan Auli Setälän mukaan raportista kuitenkin ilmenee, että kyselyyn vastanneet kasvatustieteellisen koulutuksen saaneet opettajat lähes poikkeuksetta suhtautuivat vuoden 2018 lakiuudistukseen myönteisesti tai neutraalisti.

Raportin tulokset perustuvat 545 henkilön vastauksiin.

Korjaus 19.2.2019: Alkuperäisen uutisen lause ”Vastanneista 88 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti lakiuudistukseen, joka eriyttää henkilöstöryhmät” on korjattu muotoon ”Vastanneista 88 prosenttia piti kielteisenä vuonna 2016 tehtyjä muutoksia varhaiskasvatuslakiin. Viime syyskuun alussa astui voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, joka puolestaan Superin mukaan herätti kentällä pelkoja henkilöstön jakautumisesta ryhmiin”. Lisäksi artikkeliin on lisätty toiseksi viimeinen kappale.

Mainos