Harri Kiiskinen tutki väitöskirjaansa varten keramiikan tuotantoa ja kaupankäyntiä roomalaisessa Etruriassa eli nykyisen Keski-Italian alueella vuosien 50 eKr. ja 150 jKr. välillä. Tutkimus osoittaa roomalaisen keramiikkakaupan olleen maantieteellisesti laajamittaista ja monipuolista.
– On yllättävää, miten tärkeässä asemassa maakuljetukset ovat olleet keramiikan levittämisessä. Yleensä kauppatavaran on ajateltu kulkeneen pääsääntöisesti vesitse, ja maakuljetuksia on pidetty kaupallisesti kannattamattomina, Kiiskinen sanoo.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona yli 30 000 esineen keramiikkatietokantaa. Se tarjosi mahdollisuuden paikkatietojärjestelmien ja -analyysien käyttöön aineiston käsittelyssä.
– On harvinaista, että antiikin ajoista on käytettävissä aineistoa määrällisten menetelmien vaatimia määriä. Aineisto tarjosi oivan mahdollisuuden tutkia keramiikkakauppaa sen konkreettisista tuloksista käsin, Kiiskinen kertoo.
Hänen mukaansa tuloksena onkin useita keramiikan kauppaa koskevia tulkintoja, jotka laajentavat ymmärrystämme roomalaisen talousjärjestelmän luonteesta.
– Perspektiivi on aivan toinen kuin tekstilähtöisessä talouden tutkimuksessa. Tutkimuksen aineistona käytetty keramiikka oli yleisesti käytettyä ja laajalle levinnyttä, hyvälaatuista keramiikkaa, Kiiskinen sanoo.
Kulkukauppiaat avainasemassa?
Entuudestaan tiedettiin, että keramiikan vienti Rooman pohjoisille rajaseuduille, erityisesti Germanian vastaisen rajan sotilasleireihin, on ollut keskitetysti organisoitua.
Aineiston perusteella näyttäisi Kiiskisen mukaan kuitenkin siltä, että keramiikkakauppa antiikin aikaisessa Etrurian alueen sisällä on ollut hyvin järjestäytymätöntä ja pienten toimijoiden, kenties kulkukauppiaiden varassa.
Kauppiaat eivät näytä sopineen toiminta-alueistaan keskenään.
– Tunnetaan monia erilaisia toimintamalleja, joita on sovellettu roomalaisessa vähittäiskaupassa. Tutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että luonnollisin ympäristö keramiikan kaupalle ovat olleet viikoittaiset nundina-markkinat, joita tunnetaan erityisesti Keski-Italian alueelta, Kiiskinen kertoo.
FM Harri Kiiskisen väitöskirja Production and Trade of Etrurian Terra Sigillata pottery in Roman Etruria and beyond between c. 50 BCE and c. 150 CE tarkastetaan lauantaina 18. toukokuuta Turun yliopistossa.