Helsingissä droonien lentokorkeudella esiintyy toistuvia häiriöitä paikannukseen käytetyssä järjestelmässä. Häirintä vaikeuttaa esimerkiksi kaupunkilogistiikassakin käytettyjen droonien toimintaa. Helsingin keskustassa toteutettu seuranta käynnistettiin vastauksena paikallisen drooniyhteisön havaintoihin äkillisistä, täydellisistä paikannus- ja navigointijärjestelmä GNSS:n katoamisista. Monet droonit käyttävät satelliittipohjaista GNSS-järjestelmää navigointiin ja paikannukseen.
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium kertoo, että sensoriverkkoon pohjautunut kokeilu vahvisti, että Suomenlahdella esiintyvä häirintä yltää droonien lentokorkeuksiin. Yläilmatilan käyttäjät, kuten lentokoneet, ovat jo aiemmin raportoineet GNSS:n häirinnästä. Ennen kokeilua oli kuitenkin epävarmaa, koskeeko häirintä myös matalampaa ilmatilaa. Muutaman kuukauden seurantajakso vahvisti, että näin on. Helsinki kokeilee ja kehittää parhaillaan drooneilla tehtävää kaupunkilogistiikkaa, joten löydös on siksi kriittinen. Voidaanko uusia palveluita ottaa käyttöön, jos ne eivät toimi varmasti?
Selvitys, jossa havainto tehtiin, oli osa EU-rahoitteista CITYAM-hanketta, jossa Helsinki kehitti kolmen vuoden ajan droonien vastuullista käyttöä kaupungeissa. Hankkeessa on muun muassa kokeiltu erilaisia droonien käyttötapoja, selvitetty kaupunkilaisten asenteita ja laadittu suosituksia kaupungeille. CITYAM-hankkeeseen osallistui suuria kaupunkeja myös Ruotsista, Virosta, Latviasta, Saksasta ja Puolasta.
Kokeilussa tehtiin kiinnostava havainto kaupunkirakenteen vaikutuksesta häirintään. Helsinki selvittää nyt hypoteesia, jonka mukaan tiivis rakennuskanta saattaa suojata drooneja estämällä tahallisten häiriösignaalien kulun. Sekä tämän, että muiden löydösten perusteella kaupungin kannattaisi Forum Virumin selvityksen mukaan jatkaa häiriöiden seurantaa. Jotta uusia autonomisia liikkumisratkaisuja voidaan ottaa käyttöön, on kaupungin voitava taata navigoinnin luotettavuus kaikissa olosuhteissa.
Häiriöiden tunnistuksessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia sensoriverkostoja ja kaupungin digitaalisia kaksosia. Digitaalisten mallien avulla voidaan etsiä sopivimmat sijainnit tunnistimille ja kartoittaa häiriövapaat vyöhykkeet matalassa ilmatilassa.
Alla olevasta kuvasta käy ilmi, miten GNSS-häirinnän vakavammat muodot (punaisella) ulottuivat tiistaina kaistaleenomaisesti Pohjois-Latviasta aina Jyväskylään saakka. Kuva on GPSJAM.ORG-palvelusta.
