Paikallisesta sopimisesta tuli työmarkkinaneuvotteluiden kiistakapula

Yhteiskuntasopimusneuvottelut näyttävät venyvän ensi viikolle.

Palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen näkemykset paikallisesta sopimisesta poikkeavat toisistaan huomattavasti. Neuvottelulähteiden mukaan paikallisen sopimisen suhteen on ”suuret erimielisyydet” ja eri osapuolten tavoitteet ovat toistaiseksi olleet ”kuin eri mantereilta”, Verkkouutisille kerrotaan.

Näillä näkymin neuvottelut jatkuvat viikonlopun yli ja mahdollisesti vielä ensi viikolla. Optimistisimmat odottivat, että neuvottelut olisivat valmiit viimeistään ensi viikon maanantaihin mennessä.

Paikallista sopimista koskevat kiistat näyttävät kuitenkin venyttävän neuvottelutuloksen syntymistä pidemmälle.

Yhteisymmärryksen löytäminen paikallisen sopimisen linjauksista edellyttää edelleen myös tietoa siitä, minkälainen konsensusratkaisu hallitukselle kelpaa. Neuvottelijat haluavat siis tietää, kuinka paljon hallitus on valmis joustamaan omissa tavoitteissaan niin, että asiaa koskevalta lainsäädännöltä vältyttäisiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti viime viikolla, että paikallisen sopimisen linjaukset sovitaan työmarkkinapöydässä ja leivotaan pääosin sisään työehtosopimuksiin. Tarvittaessa paikallisen sopimuksen toteuttamista täydennetään lainsäädännöllä.

Hallitus asetti viisi tavoitetta paikallisen sopimisen toteuttamiselle. Järjestäytymättömät työnantajat pitää asettaa samalle viivalle järjestäytyneiden työnantajien kanssa. Paikallisesti on pystyttävä sopimaan työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa. Lopullinen päätösvalta paikallisesta sopimisesta tulee olla työpaikoilla.

Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta kyse on siitä, uskaltaako se ottaa riskin, että hallitus kuitenkin päättää lakimuutoksista touko–kesäkuussa, jos työehtosopimuksiin ei ole riittävällä tavalla kirjattu paikallisen sopimisen toteuttamista. Hallituksen näkökulmasta taas riskinä on koko työmarkkinaratkaisun vesittyminen, jos se kuitenkin päätyisi käyttämään lainsäädäntöreittiä paikallisen sopimisen toteuttamiseen.

Työmarkkinaneuvotteluiden osana on tarkoitus sopia hallituksen kilpailukykytoimet korvaavista yksikkötyökustannuksia alentavista toimista, keskitetyn palkkaratkaisun jatkosta ja paikallisen sopimisen toteuttamisesta.

Mainos