Hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala esitteli torstaina selvityksen paikallisen sopimisen lisäämisestä hallitusohjelman mukaisesti.
– Minun kykyni ajatella ei yllä niin pitkälle, että tästä saisi millään konstilla mitään pakkolakia muistuttavaa, työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehenä toimiva Hietala sanoi tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna.
Paikallisen sopimisen lisääminen järjestäytyneessä kentässä työehtosopimusosapuolet neuvottelisivat muutokset työehtosopimuksiin, joilla lisättäisiin joustoja työsuhteiden ehtoihin. Hietalan mukaan tämä vaatisi ”ainoastaan yhteistä tahtotilaa ja toimintaa”. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että ”jos muutosta ei saataisi aikaan sopimalla, on jäljellä ainoastaan mahdollisuus muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen sallitaan sitä kautta silloin, kun se ei olisi muutoin mahdollista”.
Hietala korosti, että työehtosopimukset, niiden yleissitovuus ja luottamusmiesjärjestelmät säilyisivät entisellään. Siten paikallisen sopimisen lisäämisen mallit rakentuisivat vanhojen rakenteiden päälle.
Sen sijaan järjestäytymättömän kentän eli työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen edistettäisiin lainsäädäntömuutoksin.
Nykyisin järjestäytymättömät yritykset eivät voi hyödyntää työehtosopimusten määräyksiä, jotka sallivat paikallisen sopimisen.
Hietala esittää työaikalain muuttamista joustavammaksi niin, että työajan liukumaa korotetaan, työaikapankit tehdään mahdolliseksi ja paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta nykyistä väljemmin.
Henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa esitetään vahvistettavaksi. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää.
Selvitysmies esittää myös yhteistoimintalakiin muutoksia, jotka edistäisivät muun muassa viestintää henkilöstölle.
Hallitus aikoo seuraavaksi arvioida Hietalan selvityksen ehdotuksia ja päättää tarvittavista jatkotoimista.