A-klinikkasäätiön yt-neuvotteluiden tavoitteena on lähes kahden miljoonan euron säästöt. Säätiö tekee yhteistyötä yli sadan kunnan kanssa. Palveluja ja neuvontaa annetaan vuosittain lähes 30 000 asiakkaalle 800 työntekijän voimin.
Säätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukosen mukaan irtisanomisia yritetään välttää, mutta vielä ei ole varmaa, onko se mahdollista.
Kunnat eivät lähetä säätiön tarjoamiin palveluihin yhtä paljon asiakkaita kuin ennen, mikä aiheuttaa paineita toiminnan supistamiseen.
– Kunnat ovat aika kovissa säästöpaineissa, ja kun nämä ovat harkinnanvaraisia, joskin lakisääteisiä, palveluita, niin kunnissa sitten noudatetaan vähän tiukempaa harkintaa, Kaukonen kertoo Yle Uutisille.
– Päihteiden ongelmakäyttö ei ole Suomessa vähentynyt. Se olisi hyvä muistaa, kun näitä päätöksiä tehdään, hän huomauttaa.
Kuntaliiton mukaan kyse ei ole säästöistä, vaan palvelurakenteen muutoksesta. Kunnissa mietitään yhä tarkemmin sitä, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä ostetaan muualta.
– Monet kunnat ovat kehittäneet aika voimaperäisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita viime vuosina. Siellä on tapahtunut painopisteen muutos laitospalveluista avopalveluihin. Toisaalta meille on tullut terveysasemille päihdehoitajia, uusia ammattiryhmiä, jotka pyrkivät varhaiseen puuttumiseen, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen perustelee.
– Jos kootaan kaikki se kuntien resurssi, jolla voidaan vastata erilaisiin päihdeongelmiin, niin meillä on sitä paljon. Kieltämättä on koulutustarvetta, toimintojen kehittämisen tarvetta, mutta kunnat ovat ottaneet nykyisin suurempaa vastuuta mielenterveys- ja päihdepalveluista, joita ne tuottavat itse, Myllärinen sanoo.