Hallitus on korottamassa jälleen sakkoja, joista suurin osa määrätään liikenteestä. Korotusta perustellaan valtion tulojen varmistamisella, ei liikenneturvallisuudella, arvostelee Autoliitto.
– Jatkossa esimerkiksi pahoinpitelystä voi saada pienemmän sakon kuin 16 km/h ylinopeudesta, toteaa Autoliitto tiedotteessaan.
Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jonka mukaan päivä-, rike- ja yhteisösakkoja ollaan korottamassa huomattavasti. Rikesakkoja korotettiin edellisen kerran syyskuun alusta lukien.
Uusimman esityksen mukaan suurin liikennerikkomuksesta määrättävä rikesakko nousisi 345 euroon eli kolminkertaiseksi syyskuuta edeltävästä ajasta. Samalla päiväsakkoja ollaan alinta luokkaa lukuun ottamatta kaksinkertaistamassa. Alin päiväsakko nousisi kuudesta eurosta yhdeksään euroon.
Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista ja rikesakoista yli 96 prosenttia liikennerikkomuksista.
Kriminaalipolitiikasta finanssipolitiikkaan
Autoliitto katsoo, että sakkojen korotuksen taustalla ovat puhtaasti valtiontaloudelliset syyt, sillä esitysluonnoksenkin mukaan ”liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja”.
Autoliiton mielestä sakotusjärjestelmän irrottaminen kriminaalipoliittisesta järjestelmästä ja kytkeminen osaksi finanssipolitiikkaa ei kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin.
– Rangaistuksia, valvontaa ja sääntöjä ei pidä mitata, seurata tai luoda valtiontaloudellisista syistä, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Jos muutokset tulevat esitetyn kaltaisina voimaan, jatkossa keskimääräinen sakkoseuraamus on alimmassa tuloluokassa näpistyksestä 96 euroa, lievästä pahoinpitelystä 135 euroa ja pahoinpitelystä 315 euroa. Sama henkilö saa 5-15 km/h ylinopeudesta 210 euron ja yli 16-20 km/h ylinopeudesta 345 euron rikesakon.
– Liikenteestä jaettavat seuraamukset tulisi aina suhteuttaa teon yleisvaarallisuuteen ja kaikista muista rangaistavista teoista annettaviin seuraamuksiin. Esitetty sakkojärjestelmä ei vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua, Nieminen sanoo.
Hänen mielestään tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä pitäisi rikesakon soveltamisalaa laajentaa nykyisestä 20 km/h:sta 30 km/h ylinopeuksiin.
– Koska Suomessa nopeusrajoitukset vaihtelevat käytännössä 20 km/h välein, muutoksella saataisiin poistettua osittain inhimillisestä erehdyksestä johtuvat virheet ankaran päiväsakkojärjestelmän piiristä. Näin on tehty liikenneturvallisuuden huippumaassa Ruotsissa, Nieminen sanoo.
Kirjoitettujen sakkojen määrä on laskenut ja valtion tulot ovat jääneet arvioitua pienemmiksi syksyllä tapahtuneen sakkojen korotuksen jälkeen. Keskeinen kysymys Niemisen mukaan on, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos sakkotulot eivät nytkään kasva riittävästi?