Suomen sisällä tehtiin vuoden 2020 heinäkuuhun mennessä enemmän kuntarajat ylittäviä muuttoja kuin kertaakaan vuosien 2008–2020 vastaavana ajanjaksona. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aron mukaan on yllättävää, että koronapandemia ei näytä vaikuttaneen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen.
Hän analysoi blogissaan Suomen sisällä korona-aikana tehtyjä muuttoja tilastotietojen perusteella.
Kuitenkin − kun tarkastellaan muuttoliikettä pienemmillä alueilla kuin koko maassa − pandemian vaikutukset alkavat Rasmus Aron mukaan näkyä. Pääkaupunkiseudun vetovoima näyttää hänen mukaansa heikentyneen tilastojen valossa.
− Yksinkertaistaen nettomuuton vertailu tukee jossain määrin väitettä vahvistuneesta Nurmijärvi-ilmiöstä ja kasvaneesta maallemuutosta, Rasmus Aro kirjoittaa.
Tarkemmassa tarkastelussa kuva koronakevään vaikutuksista alueittaiseen muuttoliikkeeseen tarkentuu. Suurimman häviäjän asemaan joutuu pääkaupunkiseutu − Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen − jonka merkittävät muuttovoitot toisessa kvartaalissa ovat Aron mukaan ”vaihtuneet hyvin mitättömiksi muuttovoitoiksi”.
− Pääkaupunkiseutu on itse asiassa ainoa tarkastelluista aluetyypeistä, joissa muuttoliikkeen tase on heikentynyt. Muissa suurissa kaupungeissa ja maakuntien keskuskaupungeissa muuttoliikkeen tase on taas vahvistunut. Suurimpia voittajia korona-kevään muuttoliikkeessä ovat taas kehyskunnat (etenkin Helsingin seudulla), seutukaupungit ja maaseutumaiset alueet, Rasmus Aro kirjoittaa.
− Kevään 2020 toisen kvartaalin nettomuuton perusteella ei voi suoranaisesti sanoa kaupungistumisen kääntyneen tai edes voimakkaasti hidastuneen, vaikka etenkin niin sanottu suurkaupungistuminen vaikuttaa saaneen kapuloita rattaisiinsa, hän lisää.
Rasmus Aron mukaan toisen kvartaalin muuttoliikettä ei pidä ylitulkita, sillä kolmannessa kvartaalissa tehdään koulutuksen perässä erittäin paljon muuttoja, jotka muodostavat suuren osan tai kaiken suurten kaupunkien muuttovoitoista ja aiheuttavat suurimman osan muiden alueiden muuttotappioista.
− Ratkaisevaksi tekijäksi saattaakin muodostua se, miten lähinnä etäopetuksessa alkava korkeakoulujen lukuvuosi vaikuttaa opiskelijoiden muuttokäyttäytymiseen.
Tarkempi analyysi tehtävä kuntatasolla
Vaikka kuva kevään 2020 muuttoliikkeestä näyttäytyy suhteellisen selkeältä aluetyypeittäin, Rasmus Aron mukaan kuntatasolla tähän kuvaan tulee merkittäviä säröjä.
− Esimerkiksi seutukaupungeista Kristiinankaupungin muuttoliikkeen tase on vahvistunut huomattavasti, kun taas esimerkiksi Raahen seutukaupungin muuttoliikkeen tase on jäänyt keväällä 2020 erityisen heikoksi. Pääkaupunkiseudulla taas Espoon nettomuuton tase on heikentynyt erityisen voimakkaasti, kun taas kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisen nettomuuton tase on vahvistunut eniten kaikista Manner-Suomen kunnista.
Kevään 2020 tilastoitujen ennakkotietojen perusteella isoa kuvaa tarkastellessa muuttoliikkeen dynamiikka näyttää muuttuneen jossain määrin, ja muuttoliikkeen suunta kohdistuu entistä vahvemmin kehyskuntiin, maaseutumaisiin kuntiin ja seutukaupunkeihin etenkin pääkaupunkiseudun alueelta.
− Toisaalta kuntatason tarkastelu selkeästi osoittaa, että tämä dynamiikan muutos ei välttämättä näyttäydy samalta yksittäisen kunnan tasolla. Yksittäisen kunnan tasolla koronakevään vaikutuksia täytyisikin tarkastella vain tämän kunnan näkökulmasta ja huomioida kyseisen kunnan toimintaympäristö, joka selittänee pandemian toteutuneita ja tulevia vaikutuksia kyseiselle kunnalle huomattavasti paremmin kuin koko maan näkökulmasta tulkitut trendit.
Rasmus Aron mukaan tulevina kuukausina ja vuosina pystytään tarkentamaan kuvaa pandemian ja muuttoliikkeen dynamiikan suhteesta.
Heinäkuussa muuttovirta Helsinkiin vahvaa
Helsingin kaupunginkanslian järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori twiittasi elokuussa, että heinäkuinen muuttoliike kohti Helsinkiä näytti vahvistuneen aiempaan verrattuna.
− Helsingissä heinäkuun väestönkasvu, 732 asukasta, oli suurin koko 2000-luvulla. Heinäkuu on hiljainen kuukausi, mutta nyt tulomuutto kotimaasta oli suurempi kuin vuosikymmeneen ja lähtö 2018−2019 tasolla, Pekka Vuori kirjoitti.
Muuttovoittoa ulkomailta kasvattaa hänen mukaansa lähtömuuton vähentyminen. Helsingin kasvun nopeutumiseen vaikuttaa myös muuttotappion väheneminen Espooseen ja Vantaalle.
LUE MYÖS: Yllättävä kuva Helsingin muuttajista – ”Ja pandemia on päällä”
Helsingissä heinäkuun väestönkasvu, 732 asukasta, oli suurin koko 2000-luvulla. Heinäkuu on hiljainen kuukausi, mutta nyt tulomuutto kotimaasta oli suurempi kuin vuosikymmeneen ja lähtö 2018-2019 tasolla. Muuttovoittoa ulkomailta kasvattaa lähtömuuton vähentyminen @kaupunkitieto pic.twitter.com/wGSvGXo3Rv
— Pekka Vuori (@PekkatVee) August 25, 2020