On tärkeää, että EU on mukana pohjoisen talouskasvussa, Paavo Lipponen korostaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Pohjoisen ulottuvuuden asiantuntijan mukaan tähän tarvitaan isoja investointeja.
Niitä olisivat esimerkiksi rata jäämereltä Suomen kautta etelään. Merkittävä olisi myös datakaapelihanke Suomen kautta Aasiaan, joka tekisi Suomesta datasolmun. Entisen pääministerin mielestä kehitettävää löytyisi kaivos- ja kalateollisuudessakin.
Lipposen mielestä arktisen politiikan avaamat mahdollisuudet tulisi nähdä koko Euroopassa aivan etelää myöten.
”EU tarvitsee kasvun draivereita, ja arktinen politiikka on juuri sitä. Pelkästään Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa tehdään kymmenen vuoden sisällä parin sadan miljardin euron investoinnit”, hän toteaa.
Krim muutti tilannetta
Venäjällä on Lipposen mukaan suuri rooli siinä, mitä Suomi ja EU haluavat saavuttaa arktisilla alueilla.
Hän katsoo Krimin miehityksen vuonna 2014 muuttaneen arktistenkin alueiden tilannetta.
Koska Venäjän talous on riippuvainen pohjoisen öljystä ja kaasusta, kohdistivat USA ja EU pakotteensa myös arktiseen öljynetsintään. Samaan aikaan Venäjä on perustanut uusia arktisen alueen sotilasjoukkoja ja järjestänyt sotaharjoituksia. Länsi taas on vastannut lisäämällä omaa sotilasnäkyvyyttään.
Lipposen mukaan pohjoinen politiikka on kylmentynyt ja Venäjällä on vastassaan myös Kiina.
”Oli merkille pantavaa, että Kiinalla oli sotalaivoja Alaskan rannikolla syyskuun arktisen ilmastokokouksen aikana”, hän huomauttaa.
Lipponen viittaa mahdollisuuteen, että Koillisväylä avautuisi meriliikenteelle 20–40 vuoden kuluttua. Silloin Venäjällä olisi aivan uusi raja puolustettavanaan.
”Venäjä varustautuu myös Kiinaa vastaan”, Lipponen toteaa.
Varustautumista on hänen mielestään syytä tarkastella viileästi.
”Miten paljon siinä on Venäjän tärkeiden luonnonvarojen ja tärkeimmän tukikohdan turvaamista, ja missä määrin kyse on Venäjän yleisestä tarpeesta näyttää voimaansa.”
Hype on haihtunut
Paavo Lipposen sanoo ”kovimman hypen” arktisten alueiden ympärillä haihtuneen. Pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen on kallista ja öljyn hinnan lasku näkyy keskeytyneissä hankkeissa.
”Pakotepolitiikkaa ei silti pidä vähätellä. Venäjä ei saa läntistä teknologiaa käyttöönsä. Se joutuu käyttämään omia rahojaan – tai Kiinan rahoja. Nämä ovat isoja poliittisia kysymyksiä”, Lipponen toteaa.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Venäjä ovat tästä huolimatta päättäneet pitää Arktisen neuvoston areenana, jossa ainakin ympäristöyhteistyö voi jatkua.
”Se on merkittävää”, sanoo Lipponen.
Venäjä vastustaa silti esimerkiksi sitä, että EU pääsisi Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi.
”Surkuttelemaan on kuitenkin turha jäädä. Suomi ja Ruotsi ovat neuvostossa. Ja EU:n on syytä käyttäytyä suurvallan tavoin ja toimia niillä areenoilla, joilla se jo on”, Lipponen sanoo.
Esimerkkinä toimii vaikkapa Barentsin euroarktinen neuvosto, jonka puheenjohtajuuden ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastikään luovutti Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.