Entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) mukaan arktisen alueen tarjoama potentiaali Suomen elinkeinoelämälle on vielä suurelta osin käyttämättä.
– Tässä on Suomelle valtava mahdollisuus. Nyt näyttää siltä, suomalaiset yritykset alkavat vähitellen päästä liikkeelle. Mutta vielä on liikaa passiivisuutta, Lipponen sanoi Arctic Development Opportunities -raportin julkistamistilaisuudessa Helsingin Etelärannassa maanantaina.
Paavo Lipponen on laatinut yhdessä suunnittelu- ja konsultointiyritys Pöyryn kanssa kattavan arktisen raportin arktisista kehitysnäkymistä.
Euroopan arktisen alueen investointitoiminta – arviolta 140 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa – merkitsee voimakasta kasvua, mikä hyödyttää koko Eurooppaa, selviää Lipposen avoimesta kirjeestä, joka on osoitettu pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).
– Arktinen alue kärsii ali-investoinneista. Nimenomaan infrastruktuuriin pitäisi investoida enemmän. Se aktiviteetti, mikä Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa on menossa, on valtavaa, Lipponen totesi
Lipposen mukaan Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kuukausittaiset tarjouspyynnöt saattavat nousta miljardiin euroon kuukaudessa, mutta suomalaisilla yrityksillä on ollut vaikeuksia tarjousten tekemisessä tai kiinnostus on puuttunut. Ruotsi vie Norjaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi.
Ottaen huomioon piilevät investointitarpeet infrastruktuurissa ja luonnonvarojen potentiaalin on Lipposen mielestä todennäköistä, että alueen investoinnit nousevat huomattavasti suuremmiksi. Hänen mukaansa arvioihin on vielä lisättävä Luoteis-Venäjällä voimistuva infrastruktuuri- ja energiainvestointitoiminta.
Lipposen mukaan yrityksiä palvelevaa tarjouspyyntöinformaatiota on jaettava tehokkaasti koko maassa ja parannettava muita palveluja, joilla edistetään markkinoille pääsyä naapurimaissa.
– Nämä asiat pitäisi saada kuntoon ja nopeasti, jotta tuo potentiaali saataisiin hyödynnettyä tilanteessa, jossa meillä on työttömyyttä. Pk-yrityksille tarjoutuisi tässä todella hyvä mahdollisuuksia.
Suomi saa vuoden kuluttua Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kaudeksi 2017–2019. Suomen tavoitteet esitellään pian järjestettävässä Senior Arctic Officials -kokouksessa.